Korruptiotilannetta seurattava monipuolisesti
Vesa Muttilainen 9.12.2020
Suomalainen korruptio kytkeytyy tyypillisesti rakenteisiin ja verkostoihin. Tämä vaikeuttaa korruption havaitsemista ja asettaa haasteita sen mittaamiselle. Korruptiotilanteen kattavaan seurantaan ei ole helppoja ratkaisuja vaan se edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan vankkaa tietopohjaa, jotta korruptiota ja korruption vastaisia toimia voidaan arvioida luotettavasti.
"Usvainen korruptio" haastava seurantakohde
Korruptiota olisi helpointa tarkastella ilmiönä ja mittaamisen kannalta, jos se käsitettäisiin pelkästään lahjonnaksi. Tällöin puhutaan esimerkiksi lahjusrikoksista ja selkeää vastavuoroisuutta sisältävistä tapauksista. Suomessa esiintyy kuitenkin rakenteellista, institutionaalista ja verkostomaista korruptiota, jolloin tarjottuja ja vastaanotettuja etuuksia on vaikeampaa jäljittää.
Poliisiammattikorkeakoulun koordinoima ja valtioneuvoston rahoittama KORSI-hanke korruption seurannan indikaattoreista liikkui juuri näillä vaikeasti määriteltävillä ja mitattavilla ”usvaisen korruption" alueilla. Tarkoituksena oli kartoittaa korruption seurantamenetelmiä ja -indikaattoreita, toteuttaa tiedonkeruukokeiluja, analysoida menetelmien sopivuutta sekä arvioida tietojen keruuta pitkällä aikavälillä.
Hankkeessa tarkasteltiin eräitä korruption erityisalueita kuten eturistiriidat, suosinta, epävirallinen päätöksenteko, epäeettinen vaikuttaminen, tarjouskilpailujen kohdentaminen, vaali- ja puoluerahoitus sekä kilpailumanipulaatio. Lisäksi pyrittiin ottamaan huomioon hallinnon eri tasot ja korruption riskialat.
Kokonaisvaltaiselle seurantamallille tarvetta
KORSI-projektin raportissa ”Menetelmiä korruption kokonaisvaltaiseen seurantaan” tarkasteltiin menetelmiä, jotka edellyttävät korruptiotilanteen laaja-alaista ymmärrystä ja kokonaisvaltaista indikaattorityötä. Siinä esiteltiin malleja riskien arviointiin, korruption vastaisten toimien mittaamiseen ja piilokorruption paljastamiseen.
Suomi voisi ottaa korruptiotilanteen seurannassa rohkeasti mallia maista, joissa korruptio on yleisempää kuin meillä. Esimerkiksi Liettuassa tehdään vuosittain riskiarvio, jolla seurataan korruptiota monipuolisesti yhteiskunnan eri sektoreilla ja valitaan riskikohteita lähempään tarkasteluun. Useissa Itä-Euroopan maissa käytetään menetelmiä, joilla seulotaan julkisten hankintojen laajasta ja avoimesta tietomäärästä varoitusmerkkejä korruptiosta.
KORSI-hankkeessa esitetään, että oikeusministeriön johdolla koottaisiin säännöllisesti kansallinen korruptiokatsaus, joka perustuisi laajasti eri menetelmiin ja lähteisiin. Katsaus voisi sisältää avoimesti saatavia tilastoja, kyselytutkimusten tietoa, rekisteritietoa, laadullisten aineistojen tietoa, riskiarvioita eri hallinnonaloilta tai toimialoilta sekä yritysten ja kolmannen sektorin tietoja. Katsauksen sisältöä voitaisiin hyödyntää kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Empiirinen tutkimustieto seurannan pohjana
KORSI-hankkeen artikkelikokoelman "Empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille" tiedot valaisevat laajasti korruption käsitteellistä moninaisuutta ja mittaamisen haasteita. Monipuolinen ja säännöllisesti kertyvä empiirinen tutkimustieto yhdessä muun tiedon kanssa tukisi kansallisen korruptiokatsauksen laadintaa.
Artikkelikokoelma esittelee määrällistä perustietoa, kuten eri lähteisiin perustuvaa kyselytietoa kokoavan analyysin, tiedonkeruukokeilun väestökyselyn yhteydessä (Poliisibarometri) ja viranomaistietoihin perustuvan pitkäjänteisen seurantamallin (poliisin rekisteritiedot). Niitä täydentävät laadulliset tarkastelut korruption vaaran vyöhykkeistä, tässä yhteydessä rakenteellisesta korruptiosta, korruption perinteisestä riskialueesta rakennusalasta sekä kilpailumanipulaatiosta, jota pidetään uutena nousevana korruption riskikohteena.
Vuoden 2020 Poliisibarometrin kyselyyn lisättiin kysymyksiä korruptiosta. Tulosten mukaan kuusi prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista on täysin samaa mieltä siitä, että ”korruptio on merkittävä ongelma Suomessa”. Korruption osa-alueista ongelmallisimpina nähtiin hyvä veli -verkostot, vaali- ja puoluerahoitus, maankäyttö ja rakennusala sekä suosinta virkavalinnoissa. Osaa kysymyksistä voidaan käyttää jatkossakin korruption seurantaan, ja niitä voidaan täydentää muiden kyselyjen kysymyksillä monipuolisen sisällön varmistamiseksi.
Menetelmien kartoitusta ja pilotointia
KORSI-hankkeen raportit sisältävät poikkeuksellisen laajasti näkökulmia suomalaiseen korruptioon, ja ne toimivat pilottina korruption seurannalle ja pohjana jatkotutkimukselle. Hankkeen tuotokset tukevat tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua korruptiosta. Viime kädessä pyrkimyksenä on korruption vähentäminen lisäämällä tietoa korruptioilmiöstä ja korruptiontorjunnasta. Kyse on myös hallinnon avoimuuden ja eettisyyden lisäämisestä sekä demokratian ja oikeusvaltion vahvistamisesta.
Raportit löytyvät sivulta: https://vnk.fi/julkaisut.
Kirjoittaja toimii tutkimusjohtajana Poliisiammattikorkeakoulussa.
