Korruptionvastainen strategia
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen korruptionvastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta toukokuussa 2021.
Korruptionvastaisen strategian tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.. Strategialla ja sitä koskevalla toimenpideohjelmalla pyritään ehkäisemään ja vähentämään korruptiota, edistämään korruption ilmituloa ja tehostamaan rikosvastuun toteutumista korruptioon liittyvissä rikosasioissa. Strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma on laadittu vuosille 2021–2023. Linkki strategiaan ja toimenpideohjelmaan.
Suomessa esiintyy tutkimusten mukaan rakenteellista korruptiota, jota on vaikea havaita. Riskialueita ovat rakennusala, julkiset hankinnat, yhdyskuntasuunnittelu ja politiikka. Korruption syinä pidetään tavallisesti korruptiontorjunnan alhaista tasoa, valvonnan ja avoimuuden puutetta sekä korruption tunnistamisen vaikeutta.
Strategian tavoitteet
Strategian tavoitteena on torjua korruptiota nykyistä laaja-alaisemmin kaikilla julkishallinnon tasoilla. Avainasemassa on viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, korruption nykyistä parempi tunnistaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen. Lisäksi strategia vahvistaa eettisesti hyviä käytänteitä julkisessa hallinnossa ja yrityksissä. Strategialla ja toimenpideohjelmalla torjutaan korruptiota esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä ja lisätään hankintojen avoimuutta. Strategialla on myös poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja uskottavuutta parantava vaikutus.
Strategian tavoitteet:
1) sitouttaa julkishallinnon ja poliittiset toimijat torjumaan korruptiota tehokkaasti
2) edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä
3) pyrkiä parantamaan viranomaisten mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita vastuuseen teoistaan
4) helpottaa kansallisen korruptiotilannekuvan laatimista
Strategian toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössä
Strategiaan liittyvässä toimenpideohjelmassa on kaikkiaan 77 eri toimenpidettä ja ohjelma rakentuu strategiassa tunnistettuihin kuuteen kehittämisosa-alueeseen:
-
Korruption torjunnan ja ennaltaehkäisyn viranomaisrakenteiden vahvistaminen ja selkeyttäminen sekä toimijoiden välisen yhteistyön parantaminen;
-
Korruptiotietoisuuden lisääminen;
-
Läpinäkyvyyden lisääminen;
-
Korruptiotapausten paljastumisen tehostaminen;
-
Korruption torjuntaan liittyvän lainsäädännön toimivuuden selvittäminen ja kehittäminen;
-
Korruptioon ja sen torjuntaan liittyvän tutkimuksen ja tilannekuvan edistäminen
Toimenpiteet koskevat muun muassa viranomaisten yhteistyön parantamista, korruptiotietoisuuden lisäämistä, korruptiotapausten paljastumista, lainsäädännön toimivuuden paljastumista selvittämistä ja tutkimuksen edistämistä. Toimenpideohjelman täytäntöönpanolle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta.
Strategian ja toimintaohjelman valmistelun tausta
Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti marraskuussa 2019 käynnistää korruption vastaisen strategian valmistelun. Oikeusministeriö asetti poikkihallinnollisen valmistelu- ja ohjausryhmän huhtikuussa 2020 valmistelemaan strategiaa ja sitä koskevaa toimenpideohjelmaa.
Valmistelu- ja ohjausryhmä on hyödyntänyt strategian ja toimenpideohjelman valmistelussa Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston laatimaa strategialuonnosta (2017). Verkoston strategialuonnoksen valmistelun yhteydessä kuultiin lukuisia asiantuntijoita ja järjestettiin lausuntokierros.
Toimenpideohjelman seuranta
Korruptionvastaisen strategian valmistelu- ja ohjausryhmä ohjaa ja koordinoi strategian ja sitä koskevan toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä raportoi toimenpiteiden etenemisestä oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministeriryhmälle.
Viime kädessä toimenpideohjelman seurannasta vastaa oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä.
Korruption torjunnan viranomaisrakenteita tulee vahvistaa. Korruptiotapausten paljastamiseen ja tutkintaan täytyy panostaa entistä enemmän ja korruptioepäilyjen tutkintaan osallistuvien virkamiesten osaamista korruptiosta tulee parantaa.
Koko yhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoa näistä asioista:
- korruptio ilmiönä
- korruptiotorjuntaan liittyvät normit
- korruptionvastaisen työn työkalut.
Erityisesti täytyy panostaa tunnistettuihin riskialueisiin:
- rakennusala
- julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut
- yhdyskuntasuunnittelu
- poliittinen päätöksenteko ja rahoitus.
Myös virkamiesten kykyä tunnistaa ja torjua korruptiota täytyy parantaa.
Julkista tietoa on Suomessa usein vaikea saada jäsenneltynä, vaikka avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä pidetään tärkeänä.
Kun parannetaan eri toimijoiden tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia, vähennetään korruption mahdollisuuksia ja vahvistetaan demokratian toteutumista. Avoimuuden lisäämisellä on korruptiota torjuva vaikutus.
Korruptiotapausten paljastumista voidaan tehostaa siten, että lisätään korruptiotietoisuutta ja kehitetään osaamista korruptiontorjunnassa.
Tietyissä tapauksissa korruption paljastumista voidaan myös edistää, kun parannetaan valvovien tahojen tiedonsaantimahdollisuuksia tai velvoitetaan toimijoita raportoimaan yksityiskohtaisemmin.
Tärkeää on myös, että korruptioepäilystä voi ilmoittaa nimettömästi tai ainakin luottamuksellisesti. Ilmoittajia täytyy suojella erilaisilta vastatoimilta. Myös viranomaisten mahdollisuuksia ilmoittaa korruptioepäilyistä tulee parantaa.
Lainsäädäntö on olennainen osa kattavaa korruptiontorjuntaa.
Lahjusrikoksiin ja muun korruptiontorjuntaan liittyvän lainsäädännön toimivuutta pitää analysoida ja tarvittaessa parantaa. Lainsäädännön tulee olla riittävän tehokasta, tarkoituksenmukaista ja ennaltaehkäisevää.
Suomessa esiintyvästä korruptiosta tiedetään edelleen vain vähän, sillä se ilmenee yleensä julkisuudelta piilossa. Harva korruptiotapaus tulee viranomaisten tai kansalaisten tietoon.
Korruptioon liittyvää tutkimusta tehdään niukasti. On kuitenkin hyvin tärkeää, että korruption muodoista ja yleisyydestä kerätään säännöllisesti sekä laadullista että määrällistä tutkimustietoa. Tutkimuksilla varmistetaan, että toimijoiden tieto on ajantasaista ja korruptionvastainen työ keskittyy oikeisiin asioihin.
Suomeen tarvitaan tilannekuva korruptiotapauksista sekä suomalaista korruptiota mittaavat indikaattorit.
Linkki: Valtioneuvoston periaatepäätös ja toimenpideohjelma.
Valtioneuvoston julkaisuarkistossa voit tutustua tarkemmin vuonna 2017 julkaistuun strategialuonnokseen. Lisäksi täältä löydät tiivistelmä strategialuonnoksesta annetuista lausunnoista.