Korruptionvastainen strategia
Suomessa on laadittu luonnos korruptionvastaiseksi strategiaksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteiskunta, jossa korruptio ei menesty eikä pysy piilossa.
Kansallista korruptionvastaista työtä täytyy tehostaa. Näin myös useat kansainväliset järjestöt ovat kehottaneet Suomea tekemään.
Tarvitaan pitkän aikavälin strategia, jolla varmistetaan työn johdonmukaisuus ja määrätietoisuus sekä toimijoiden sitoutuneisuus. Tavoitteeksi on otettava yhteiskunta, jossa korruptio ei menesty eikä pysy piilossa.
Suomessa esiintyy tutkimusten mukaan rakenteellista korruptiota, jota on vaikea havaita. Riskialueita ovat rakennusala, julkiset hankinnat, yhdyskuntasuunnittelu ja politiikka. Korruption syinä pidetään tavallisesti korruptiontorjunnan alhaista tasoa, valvonnan ja avoimuuden puutetta sekä korruption tunnistamisen vaikeutta.
Yhteistyöverkosto on laatinut strategian luonnoksen
Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston yhtenä tehtävänä on ollut laatia Suomelle korruptionvastainen strategia.
Yhteistyöverkosto asetti tammikuussa 2015 työryhmän, jonka tavoitteena oli laatia luonnos strategiaksi. Verkosto hyväksyi strategialuonnoksen kesäkuussa 2016 ja luovutti sen lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriölle helmikuussa 2017. Strategiaa ei ole vielä vahvistettu valtioneuvoston tasolla.
Luonnoksessa nostetaan esiin tarpeellisia kehittämiskohteita
Strategialuonnos sisältää yksityiskohtaisen korruptiotilannekatsauksen. Sen pohjalta luonnoksessa on määritelty työlle tavoitteita, jotka ovat kunnianhimoisia mutta tarpeellisia.
Suomeen tarvitaan selkeä taho, jolla olisi resursseja korruptionvastaisen työn koordinoimiseen, tukemiseen ja seuraamiseen sekä uusien aloitteiden tekemiseen.
Korruptiotapausten paljastamiseen ja tutkintaan täytyy panostaa entistä enemmän. Korruptioepäilyjen tutkintaan osallistuvien virkamiesten korruptio-osaamista tulee parantaa.
Eri alojen toimijat täytyy saada mukaan korruptionvastaiseen työhön. On varmistettava, että käytännön työssä otetaan käyttöön korruptiontorjunnan työkaluja ja että kaikki tietävät, mikä on hyväksyttävää toimintaa ja mikä ei.
Toiminnan jalkauttaminen vaatii pysyvät ja toimivat viranomaisrakenteet.
Koko yhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoa näistä asioista:
- korruptio ilmiönä
- korruptiotorjuntaan liittyvät normit
- korruptionvastaisen työn työkalut.
Erityisesti täytyy panostaa tunnistettuihin riskialueisiin:
- rakennusala
- julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut
- yhdyskuntasuunnittelu
- poliittinen päätöksenteko ja rahoitus.
Myös virkamiesten kykyä tunnistaa ja torjua korruptiota täytyy parantaa.
Julkista tietoa on Suomessa usein vaikea saada jäsenneltynä, vaikka avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä pidetään tärkeänä.
Kun parannetaan eri toimijoiden tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia, vähennetään korruption mahdollisuuksia ja vahvistetaan demokratian toteutumista. Avoimuuden lisäämisellä on korruptiota torjuva vaikutus.
Lisää avoimuutta tarvitaan erityisesti näissä toimissa:
- vaali- ja puoluerahoitus
- poliittisten edustajien ja virkamiesten sidonnaisuudet
- virkanimitykset ja rekrytoinnit
- julkiset hankinnat
- kaavoitusprosessit
- yhtiöittäminen ja yritystoiminta.
Korruptiotapausten paljastumista voidaan tehostaa siten, että lisätään korruptiotietoisuutta ja kehitetään osaamista korruptiontorjunnassa.
Tietyissä tapauksissa korruption paljastumista voidaan myös edistää, kun parannetaan valvovien tahojen tiedonsaantimahdollisuuksia tai velvoitetaan toimijoita raportoimaan yksityiskohtaisemmin.
Tärkeää on myös, että korruptioepäilystä voi ilmoittaa nimettömästi tai ainakin luottamuksellisesti. Ilmoittajia täytyy suojella erilaisilta vastatoimilta. Myös viranomaisten mahdollisuuksia ilmoittaa korruptioepäilyistä tulee parantaa.
Lainsäädäntö on olennainen osa kattavaa korruptiontorjuntaa.
Lahjusrikoksiin ja muun korruptiontorjuntaan liittyvän lainsäädännön toimivuutta pitää analysoida ja tarvittaessa parantaa. Lainsäädännön tulee olla riittävän tehokasta, tarkoituksenmukaista ja ennaltaehkäisevää.
Suomessa esiintyvästä korruptiosta tiedetään edelleen vain vähän, sillä se ilmenee yleensä julkisuudelta piilossa. Harva korruptiotapaus tulee viranomaisten tai kansalaisten tietoon.
Korruptioon liittyvää tutkimusta tehdään niukasti. On kuitenkin hyvin tärkeää, että korruption muodoista ja yleisyydestä kerätään säännöllisesti sekä laadullista että määrällistä tutkimustietoa. Tutkimuksilla varmistetaan, että toimijoiden tieto on ajantasaista ja korruptionvastainen työ keskittyy oikeisiin asioihin.
Strategialuonnos sisältää suunnitelman käytännön toimista, joiden avulla tavoitteisiin päästään. Myös vastuutahot on kirjattu. Korruptiontorjunta edellyttää viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyötä.
Valtioneuvoston julkaisuarkistossa voit tutustua tarkemmin strategialuonnokseen.
Katso myös tiivistelmä strategialuonnoksesta annetuista lausunnoista.