Korruptionvastainen strategia
Valtioneuvoston korruptionvastainen strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma on julkaistu 12.6.2025. Lue lisää tästä tiedotteesta.
Korruptionvastaisten strategian tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Strategialla ja sitä koskevalla toimenpideohjelmalla pyritään ehkäisemään ja vähentämään korruptiota, edistämään korruption ilmituloa ja tehostamaan rikosvastuun toteutumista korruptioon liittyvissä rikosasioissa. Ensimmäinen kansallinen strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma on laadittu vuosille 2021–2023 ja tämänhetkinen vuosille 2025–2027.
Strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2025–2027, lataa pdf-tiedosto tästä.
Suomessa esiintyy tutkimusten mukaan rakenteellista korruptiota, jota on vaikea havaita. Riskialueita ovat rakennusala, julkiset hankinnat, yhdyskuntasuunnittelu ja politiikka. Korruption syinä pidetään tavallisesti korruptiontorjunnan alhaista tasoa, valvonnan ja avoimuuden puutetta sekä korruption tunnistamisen vaikeutta.
Strategian tavoitteet
Strategian tavoitteena on torjua korruptiota nykyistä laaja-alaisemmin kaikilla julkishallinnon tasoilla. Avainasemassa on viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, korruption nykyistä parempi tunnistaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen. Lisäksi strategia vahvistaa eettisesti hyviä käytänteitä julkisessa hallinnossa ja yrityksissä. Strategialla ja toimenpideohjelmalla torjutaan korruptiota esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä ja lisätään hankintojen avoimuutta. Strategialla on myös poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja uskottavuutta parantava vaikutus.
Strategian tavoitteet:
- sitouttaa julkishallinnon ja poliittiset toimijat torjumaan korruptiota tehokkaasti
- edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä
- pyrkiä parantamaan viranomaisten mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita vastuuseen teoistaan
- helpottaa kansallisen korruptiotilannekuvan laatimista
Strategian toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössä
Strategian toimenpideohjelma jakautuu kuuteen kehittämisen osa-alueeseen:
Korruption torjunnan ja ennaltaehkäisyn viranomaisrakenteiden vahvistaminen ja selkeyttäminen sekä toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen;
Korruptiotietoisuuden lisääminen;
Läpinäkyvyyden lisääminen;
Korruptiotapausten paljastumisen edistäminen;
Korruption torjuntaan liittyvän lainsäädännön toimivuuden selvittäminen ja kehittäminen;
Korruptioon ja sen torjuntaan liittyvän tutkimuksen ja tilannekuvan edistäminen
Toimenpiteet koskevat muun muassa viranomaisten yhteistyön parantamista, korruptiotietoisuuden lisäämistä, korruptiotapausten paljastumista, lainsäädännön toimivuuden paljastumista selvittämistä ja tutkimuksen edistämistä. Toimenpideohjelman täytäntöönpanolle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta.
Toimenpideohjelman seuranta
Korruptionvastaisen strategian valmistelu- ja ohjausryhmä ohjaa ja koordinoi strategian ja sitä koskevan toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä raportoi toimenpiteiden etenemisestä ministeriryhmälle.
Vuosien 2025-2027 toimenpideohjelma sisältää 47 toimenpidettä.
Edellinen toimenpideohjelma sisälsi 79 toimenpidettä. Toimenpiteistä 43 valmistui ja 3 toimenpidettä jäi aloittamatta kauden aikana.
Korruption torjunnan viranomaisrakenteita tulee vahvistaa. Korruptiotapausten paljastamiseen ja tutkintaan täytyy panostaa entistä enemmän ja korruptioepäilyjen tutkintaan osallistuvien virkamiesten osaamista korruptiosta tulee kehittää.
Koko yhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoa näistä asioista:
- korruptio ilmiönä
- korruptiotorjuntaan liittyvät normit
- korruptionvastaisen työn työkalut.
Erityisesti täytyy panostaa tunnistettuihin riskialueisiin:
- rakennusala
- julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut
- yhdyskuntasuunnittelu
- poliittinen päätöksenteko ja rahoitus.
Myös virkamiesten kykyä tunnistaa ja torjua korruptiota täytyy parantaa.
Julkista tietoa on Suomessa usein vaikea saada jäsenneltynä, vaikka avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä pidetään tärkeänä.
Kun parannetaan eri toimijoiden tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia, vähennetään korruption mahdollisuuksia ja vahvistetaan demokratian toteutumista. Avoimuuden lisäämisellä on korruptiota torjuva vaikutus.
Korruptiotapausten paljastumista voidaan tehostaa siten, että lisätään korruptiotietoisuutta ja kehitetään osaamista korruptiontorjunnassa.
Tietyissä tapauksissa korruption paljastumista voidaan myös edistää, kun parannetaan valvovien tahojen tiedonsaantimahdollisuuksia tai velvoitetaan toimijoita raportoimaan yksityiskohtaisemmin.
Tärkeää on myös, että korruptioepäilystä voi ilmoittaa nimettömästi tai ainakin luottamuksellisesti. Ilmoittajia täytyy suojella erilaisilta vastatoimilta. Myös viranomaisten mahdollisuuksia ilmoittaa korruptioepäilyistä tulee parantaa.
Lainsäädäntö on olennainen osa kattavaa korruptiontorjuntaa.
Lahjusrikoksiin ja muun korruptiontorjuntaan liittyvän lainsäädännön toimivuutta pitää analysoida ja tarvittaessa parantaa. Lainsäädännön tulee olla riittävän tehokasta, tarkoituksenmukaista ja ennaltaehkäisevää.
Suomessa esiintyvästä korruptiosta tiedetään edelleen vain vähän, sillä se ilmenee yleensä julkisuudelta piilossa. Harva korruptiotapaus tulee viranomaisten tai kansalaisten tietoon.
Korruptioon liittyvää tutkimusta tehdään niukasti. On kuitenkin hyvin tärkeää, että korruption muodoista ja yleisyydestä kerätään säännöllisesti sekä laadullista että määrällistä tutkimustietoa. Tutkimuksilla varmistetaan, että toimijoiden tieto on ajantasaista ja korruptionvastainen työ keskittyy oikeisiin asioihin.
Suomeen tarvitaan tilannekuva korruptiotapauksista sekä suomalaista korruptiota mittaavat indikaattorit.
Katso tästä vuosien 2021-2023 periaatepäätös ja toimenpidenohjelma.
Valtioneuvoston julkaisuarkistossa voit tutustua tarkemmin vuonna 2017 julkaistuun strategialuonnokseen. Lisäksi täältä löydät tiivistelmä strategialuonnoksesta annetuista lausunnoista.