Eettinen lobbaaminen on avointa ja asiallista

Lobbaaminen on olennainen osa demokratiaa. Siihen liittyy kuitenkin korruption riski.

Lobbaus eli edunvalvonta tai vaikuttajaviestintä on epävirallista neuvottelua, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päätöksiin. Se kohdistuu sekä päätöksentekijöihin että päätöksiä valmisteleviin virkamiehiin.

Lobbaukseen osallistuvat etujärjestöjen lisäksi viestintätoimistot, jotka ovat erikoistuneet lobbaukseen. Alalla on myös itsenäisiä toimijoita.

Lobbaus on tärkeä osa avointa ja moniarvoista demokratiaa: päättäjät eivät voi olla joka alan asiantuntijoita, vaan he tarvitsevat lobbareiden välittämää tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista ja eri näkökulmista. Alassa on kuitenkin riskinsä. Lobbaamiseen voi liittyä korruptiota, ja sillä voi olla liikaa vaikutusta lainsäädäntöön.

Päättäjien ja lobbareiden vuoropuhelun on oltava avointa. Lobbaukseen ei saa liittyä asiatonta vaikuttamista.

Hyvät tavat ehkäisevät korruptiota

Avoimuusrekisterilaki astui voimaan Suomessa 1.1.2024. Avoimuusrekisterin neuvottelukunta luo yhtenäisemmät eettisen edunvalvontatavan ohjeet. Lisäksi monilla yrityksillä ja järjestöillä on lobbaukseen omia eettisiä ohjeita, joita alaiset tai jäsenet sitoutuvat noudattamaan.

Korruptiontorjunnan kannalta on tärkeää muistaa seuraavat kaksi nyrkkisääntöä:

Suomessa vaikuttamistoiminnasta ilmoitetaan avoimuusrekisteriin

Vuonna 2024 voimaan astuneen avoimuusrekisterilain tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta, torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta valtionhallintoon ja demokratiaan.

Avoimuusrekisteriin on ilmoitettava eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta, pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta. Vaikuttamistoiminnalla tarkoitetaan yhteydenpitoa, jolla pyritään edistämään tiettyä etua tai tavoitetta suoraan tai välillisesti vaikuttamalla asian valmisteluun tai päätöksentekoon.

Vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa harjoittava organisaatio on velvollinen rekisteröitymään avoimuusrekisteriin ja ilmoittamaan siellä toiminnastaan. Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminnan aihe, kohde ja yhteydenpidon tapa. Vaikuttamistoiminnan neuvontaa harjoittavat ilmoittavat lisäksi asiakkaansa tiedot, millaista tukea ovat tarjonneet sekä asiakassuhteen ulkopuolisen suhdetoimintansa.

Vaikuttamistyötä tekevän organisaation on rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin viimeistään vaikuttamistoiminnan tai sen neuvonnan aloittamispäivänä. Toimintailmoitus tehdään kahdesti vuodessa: tammi–kesäkuun vaikuttamistoiminta ilmoitetaan heinä–elokuussa ja heinä–joulukuun toiminta tammi–helmikuussa. Avoimuusrekisteriä ylläpitää ja sen käyttöä valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.

 

EU-lobbareille on avoimuusrekisteri

Euroopan unionissa on käytössä vuonna 2011 perustettu avoimuusrekisteri. Rekisteröityminen on toistaiseksi vapaaehtoista, mutta käytännössä lähes kaikki EU:ssa lobbaukseen osallistuvat merkittävät tahot ovat mukana.

Avoimuusrekisteristä kuka tahansa voi tutkia

  • mitä intressejä EU:n tasolla ajetaan
  • ketkä lobbausta harjoittavat ja keiden puolesta
  • miten paljon varoja lobbaukseen käytetään.

Avoimuusrekisterin kautta voi myös lähettää varoituksen tai tehdä valituksen hyvän edunvalvontatavan vastaisesta toiminnasta.

 

Hyvä edunvalvontatapa

Avoimuusrekisterin neuvottelukunnan laatimat hyvän edunvalvontatavan suositukset edistävät hyvää edunvalvontakulttuuria. Vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa tekevät voivat julkisesti sitoutua näiden suositusten noudattamiseen.

Tutustu hyvän edunvalvontavan suosituksiin.

Lisätietoa lobbauksesta muualla verkossa

Avoimuusrekisteri

EU: Hyvä edunvalvontatapa

Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto: Lobbauksen eettiset ohjeet

OECD: Englanninkielistä materiaalia lobbauksesta