Julkiset hankinnat ja reilut kilpailutukset

Julkiset hankinnat kuuluvat korruption riskialueisiin. Hankintayksiköt eivät aina kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, että saataisiin aikaan aitoa kilpailua.

Julkinen hankinta tarkoittaa sellaista tavara-, palvelu- tai rakennusurakkahankintaa, jonka tekee julkinen ostaja eli hankintayksikkö. Hankintayksiköitä ovat useimmiten valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä kirkon viranomaiset. Hankinta maksetaan julkisilla varoilla.

Julkisilla hankinnoilla on suuri taloudellinen merkitys, sillä julkisten hankintojen vuosittaiseksi kokonaisarvoksi on Suomessa arvioitu yli 30 miljardia euroa. Se on miltei viidesosa bruttokansantuotteesta.

Korruptio, väärinkäytökset ja hyvä veli -verkostot ovat julkisissa hankinnoissa valitettavan tavallisia. Suurin ongelma ovat käytännöt, joilla kilpailutuksissa pyritään edistämään tietyn toimittajan valintaa. Toisaalta hankintoja ei aina edes kilpailuteta, vaan toimijat pyrkivät tekemään suorahankintoja.

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista edellyttää, että julkiset hankinnat kilpailutetaan. Kilpailuttamisella pyritään verovarojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Avautuvista kilpailutuksista täytyy ilmoittaa julkisesti siihen tarkoitetussa HILMA-portaalissa. Näin mahdollisimman monella yrityksellä on tasavertainen mahdollisuus kilpailla hankinnoista.

Suorahankinta eli ostaminen ilman kilpailutusta on sallittua vain laissa määritellyissä tapauksissa.

Tasavertainen ja syrjimätön kilpailumahdollisuus estää korruptiota ja harmaata taloutta.

Näin kilpailutat reilusti

Joskus hankintayksiköt noudattavat sääntöjä vain näennäisesti. Silloin aidon kilpailun aikaansaamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Varmista, etteivät hankintapäätökseen osallistuvat henkilöt ole esteellisiä.

Pidä huolta, että tarjousten arvioinnissa käytettävät kriteerit

  • ovat taloudellisesti merkityksellisiä
  • liittyvät hankinnan kohteeseen
  • eivät ole niin epämääräisiä, että voitaisiin valita ennalta päätetty tarjoaja
  • eivät ole liian rajaavia eivätkä tietylle tarjoajalle räätälöityjä.

Muista, että ”oman kylän” yritysten tai ”hyviksi havaittujen” tarjoajien suosiminen on korruptiota. Ei ole sallittua käyttää vertailuperusteita, jotka esimerkiksi edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa. Toisaalta perusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle liikaa vapauksia tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnössä pitää ilmoittaa, millä perusteilla tarjouskilpailun voittaja valitaan. Jos perusteet puuttuvat, lainmukaista hankintaa ei voi tehdä.

Tarjoajien ei saa antaa vaikuttaa tarjouskilpailun kriteereihin.

Ehkäise kartelleja

Myös tarjoajat saattavat toimia kilpailutuksissa epäeettisesti esimerkiksi muodostamalla tarjouskartelleja. Kartellissa tarjoajayritykset toimivat yhdessä kasvattaakseen omia tuottojaan. Järjestely pyritään tekemään salaa niin, että tilaaja olettaisi yritysten kilpailevan normaalisti keskenään.

Kartellit rajoittavat tavaroiden ja palvelujen tuotantoa ja valikoimaa. Lisäksi ne nostavat hintoja kilpailulliseen hintatasoon nähden. Kartelleihin ja muuhun kilpailulainsäädännön vastaiseen toimintaan liittyy usein myös muuta korruptiota.

Jos epäilet kartellia, älä paljasta epäilyä yrityksille, sillä tiedon leviäminen epäiltyjen keskuuteen hankaloittaa tutkintaa. Ota yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartelliselvitysryhmään

Katso tarjouskilpailujen viitteet kartelleista.

Suunnittele lisäksi hankintaprosessit niin, että kartellien riski jää jo valmiiksi mahdollisimman pieneksi. Hyödynnä seuraavia Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeita.

Lisätietoa julkisista hankinnoista muualla verkossa

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n ylläpitämä. Se palvelee hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto soveltaa kilpailulakia ja -säännöksiä. Niiden perusteella se puuttuu kiellettyihin kilpailunrajoituksiin, kuten kartelleihin. Lisäksi virasto valvoo julkisia hankintoja, erityisesti laittomia suorahankintoja. Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi lähettää virastolle vihjeen.

Tutkihankintoja.fi-palvelun avulla kansalaiset ja yritykset saavat tietoa valtion hankinnoista. Kansalainen saa tietoa siitä, mitä valtio hankkii ja mihin julkisia varoja käytetään. Yrityksille palvelu tarjoaa tietoa markkinoista.