Julkiset hankinnat ja reilut kilpailutukset
Julkiset hankinnat kuuluvat korruption riskialueisiin. Hankintayksiköt eivät aina kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, että saataisiin aikaan aitoa kilpailua.
Julkinen hankinta tarkoittaa sellaista tavara-, palvelu- tai rakennusurakkahankintaa, jonka tekee julkinen ostaja eli hankintayksikkö. Hankintayksiköitä ovat useimmiten valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä kirkon viranomaiset. Hankinta maksetaan julkisilla varoilla.
Julkisilla hankinnoilla on suuri taloudellinen merkitys, sillä julkisten hankintojen vuosittaiseksi kokonaisarvoksi on Suomessa arvioitu yli 30 miljardia euroa. Se on miltei viidesosa bruttokansantuotteesta.
Korruptio, väärinkäytökset ja hyvä veli -verkostot ovat julkisissa hankinnoissa valitettavan tavallisia. Suurin ongelma ovat käytännöt, joilla kilpailutuksissa pyritään edistämään tietyn toimittajan valintaa. Toisaalta hankintoja ei aina edes kilpailuteta, vaan toimijat pyrkivät tekemään suorahankintoja.
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista edellyttää, että julkiset hankinnat kilpailutetaan. Kilpailuttamisella pyritään verovarojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.
Avautuvista kilpailutuksista täytyy ilmoittaa julkisesti siihen tarkoitetussa HILMA-portaalissa. Näin mahdollisimman monella yrityksellä on tasavertainen mahdollisuus kilpailla hankinnoista.
Suorahankinta eli ostaminen ilman kilpailutusta on sallittua vain laissa määritellyissä tapauksissa.
Tasavertainen ja syrjimätön kilpailumahdollisuus estää korruptiota ja harmaata taloutta.
Näin kilpailutat reilusti
Joskus hankintayksiköt noudattavat sääntöjä vain näennäisesti. Silloin aidon kilpailun aikaansaamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Varmista, etteivät hankintapäätökseen osallistuvat henkilöt ole esteellisiä.
Pidä huolta, että tarjousten arvioinnissa käytettävät kriteerit
- ovat taloudellisesti merkityksellisiä
- liittyvät hankinnan kohteeseen
- eivät ole niin epämääräisiä, että voitaisiin valita ennalta päätetty tarjoaja
- eivät ole liian rajaavia eivätkä tietylle tarjoajalle räätälöityjä.
Muista, että ”oman kylän” yritysten tai ”hyviksi havaittujen” tarjoajien suosiminen on korruptiota. Ei ole sallittua käyttää vertailuperusteita, jotka esimerkiksi edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa. Toisaalta perusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle liikaa vapauksia tarjousten vertailussa.
Tarjouspyynnössä pitää ilmoittaa, millä perusteilla tarjouskilpailun voittaja valitaan. Jos perusteet puuttuvat, lainmukaista hankintaa ei voi tehdä.
Tarjoajien ei saa antaa vaikuttaa tarjouskilpailun kriteereihin.
Ehkäise kartelleja
Myös tarjoajat saattavat toimia kilpailutuksissa epäeettisesti esimerkiksi muodostamalla tarjouskartelleja. Kartellissa tarjoajayritykset toimivat yhdessä kasvattaakseen omia tuottojaan. Järjestely pyritään tekemään salaa niin, että tilaaja olettaisi yritysten kilpailevan normaalisti keskenään.
Kartellit rajoittavat tavaroiden ja palvelujen tuotantoa ja valikoimaa. Lisäksi ne nostavat hintoja kilpailulliseen hintatasoon nähden. Kartelleihin ja muuhun kilpailulainsäädännön vastaiseen toimintaan liittyy usein myös muuta korruptiota.
Jos epäilet kartellia, älä paljasta epäilyä yrityksille, sillä tiedon leviäminen epäiltyjen keskuuteen hankaloittaa tutkintaa. Ota yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartelliselvitysryhmään.
Katso tarjouskilpailujen viitteet kartelleista.
Suunnittele lisäksi hankintaprosessit niin, että kartellien riski jää jo valmiiksi mahdollisimman pieneksi. Hyödynnä seuraavia Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeita.
Suunnittele kilpailutus niin, että se tuottaa mahdollisimman paljon tarkoitukseen sopivia, kilpailevia tarjouksia.
Laajoissa tarjouskilpailuissa hankinta kannattaa jakaa osiin, jotta tarjoaminen on mahdollista myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Osien on hyvä olla erisuuruisia, ja niitä kannattaa olla eri määrä kuin potentiaalisia tarjoajia. Näin tarjoajien on vaikeampi sopia siitä, mikä yritys voittaa minkäkin tarjouskilpailun tai sen osan.
Älä sulje pienhankinnoissa mahdollisia toimittajia tarjoajalistan ulkopuolelle, vaikka ne eivät edellisellä kerralla olisi osallistuneet tarjouskilpailuun.
Vältä samanarvoisia ja toistuvia sopimuksia. Kun tarjouskilpailu ei ole ennakoitava, alan toimijoiden on vaikeampi sopia potin jaosta keskenään.
Muuntele mahdollisuuksien mukaan sopimuskausia ja maantieteellistä aluetta, jolle ostettavia palveluita kilpailutetaan. Etsi aktiivisesti uusia mahdollisia tarjoajia.
Kerää ja säilytä tiedot edellisten tarjouskilpailujen hinnoista, tarjoajista, voittajista ja alihankkijoista.
Tietoja vertailemalla voit arvioida, ovatko tarjoajat sopineet, että kukin voittaa tarjouskilpailun vuorollaan. Voit arvioida myös, ovatko tarjoajat jakaneet tuotot kartellin jäsenten kesken käyttämällä alihankintasopimuksia.
Harkitse, voiko esimerkiksi hankinnan toteuttamispaikan esitellä muulla tavoin kuin kutsumalla potentiaaliset tarjoajat paikalle. Jos taas pyydät pienhankinnoissa tarjouksia sähköpostilla, kirjoita vastaanottajien osoitteet piilokopiokenttään. Näin vastaanottajat eivät näe, keiltä kaikilta tarjousta on pyydetty.
Jos käytät hankinnan valmistelussa konsulttia, mieti, voiko tällä olla kytköksiä johonkin tarjoajaan. Voisiko konsultti pyrkiä valmistelemaan kilpailutuksen siten, että jokin tietty yritys voittaa?
Varmista, että konsultti on allekirjoittanut salassapitosopimuksen ja ilmoittanut mahdollisista eturistiriidoista.
Kartellit ovat kilpailulainsäädännön nojalla aina kiellettyjä. Erityinen kartellikielto tarjouspyynnössä voi kuitenkin toimia pelotteena ja saada aikaan aidon kilpailun.
Kartellikiellossa voit varoittaa tarjoajia siitä, että kaikki epäilyt kilpailunrajoituksista ilmoitetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Voit myös pyytää tarjoajia ilmoittamaan kaikki olennaiset seikat yhteydenpidostaan muiden kilpailijoiden kanssa, tiedot alihankkijoista sekä vakuutuksen siitä, että tarjous on laadittu itsenäisesti.
Hankintasopimukseen voi asettaa sopimussakon, joka yrityksen tulee maksaa, jos käy ilmi, että se on ollut mukana kartellissa. Näin hankintayksikkö saa edes sopimussakon verran korvausta kartellin aiheuttamasta vahingosta.
Sopimussakko voi myös saada yritykset ymmärtämään, että hankintayksikkö tarkkailee kartellien mahdollisuutta.
Kartellin halvimman tarjouksen jättänyt yritys saattaa pyrkiä parantamaan tuottojaan siten, että se vaatii osaa suorituksista erikseen laskutettaviksi lisätöiksi.
Kerro tarjoajille, että myös sopimuskauden aikana lisätöitä ja budjetin ylittäviä kustannuksia seurataan tarkasti kartellien mahdollisuuden varalta. Pelkkä pelotevaikutus voi saada aikaan aidon kilpailun.
Muista, että olennaiset sopimusmuutokset ovat hankintalain nojalla kiellettyjä.
Lisätietoa julkisista hankinnoista muualla verkossa
Julkisten hankintojen neuvontayksikkö on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n ylläpitämä. Se palvelee hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto soveltaa kilpailulakia ja -säännöksiä. Niiden perusteella se puuttuu kiellettyihin kilpailunrajoituksiin, kuten kartelleihin. Lisäksi virasto valvoo julkisia hankintoja, erityisesti laittomia suorahankintoja. Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi lähettää virastolle vihjeen.
Tutkihankintoja.fi-palvelun avulla kansalaiset ja yritykset saavat tietoa valtion hankinnoista. Kansalainen saa tietoa siitä, mitä valtio hankkii ja mihin julkisia varoja käytetään. Yrityksille palvelu tarjoaa tietoa markkinoista.