Eettinen yritystoiminta
Vahva yrityskulttuuri ehkäisee korruptiota ja on samalla kilpailuetu. Kilpailu on markkinoille hyväksi. Sitä ei saa rajoittaa esimerkiksi kartelleilla.
Jos yritys syyllistyy korruptioon, sen maine kärsii väistämättä. Se puolestaan johtaa asiakkaiden ja sijoittajien katoon ja samalla rahallisiin menetyksiin. Huonomaineinen yritys ei liioin ole kiinnostava työnantaja.
Tehokkaat ja uskottavat korruptionvastaiset toimet tukevat yrityksen pitkäjänteistä kehitystä. Toimenpiteet täytyy suhteuttaa yrityksen kokoon. Mitä laajemmasta toiminnasta on kyse, sitä enemmän korruptiontorjuntaan on varattava resursseja.
Miten korruptiontorjunnassa pääsee alkuun?
Kaikilla yrityksillä tulisi olla eettiset ohjeet, jotka auttavat ratkaisemaan epäselviä tilanteita. On tärkeää, että nimenomaan yrityksen johto tekee päätöksen eettisten ohjeiden laatimisesta. Johdon täytyy sitoutua korruptiontorjuntaan, koska sillä on tärkeä suunnannäyttäjän rooli.
Ohjeet laaditaan tunnistettujen riskien pohjalta. Se, miten laajasti riskejä kartoitetaan, riippuu yrityksen koosta, toimialasta sekä maantieteellisestä toiminta-alueesta.
Kun ohjeet on otettu käyttöön, koko henkilöstön täytyy tuntea ne. Se edellyttää sisäistä viestintää ja pakollista koulutusta. Esimiesten täytyy varmistua siitä, että ohjeita myös noudatetaan.
Henkilöstöllä täytyy lisäksi olla mahdollisuus ilmoittaa turvallisesti väärinkäytöksistä ja epäilyttävästä toiminnasta. Ilmoitusten käsittelemiseen täytyy varata riittävästi henkilöstöresursseja.
Korruptiontorjunta organisaatiossa
Hyvä yrityskulttuuri on avoin ja keskusteleva
Korruptiota ehkäisee myös vahva, avoin ja keskusteleva yrityskulttuuri. Yrityskulttuuri tarkoittaa kokonaisuutta, jonka muodostavat yrityksen arvot, asenteet, toimintatavat sekä niitä koskevat oletukset ja odotukset.
Toimivalla yrityskulttuurilla on myös muita etuja: vastuullinen ja hyvämaineinen yritys on kiinnostava työpaikka, liikekumppani ja sijoituskohde.
Yrityksen toiminnan täytyy olla niin eettistä, että se täyttää lainsäädännön vaatimukset kaikissa maissa, joissa yrityksellä on toimintaa. Esimerkiksi lahjontaa ei pidä hyväksyä, vaikka se olisi jossakin toimintamaassa yleistä.
Kun yrityskulttuuri on riittävän vahva, se ulottuu myös kansainväliseen toimintaan. Yrityksen täytyy suhtautua korruptioon kielteisesti niin kotimaassa kuin sen ulkopuolella.
Vastuullisuusraportointi on suurille yhtiöille velvollisuus
Korruptio vaikuttaa aina negatiivisesti sekä yritykseen että sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Siksi koko yhteiskunta edellyttää yrityksiltä vastuullisuutta.
Niin sanottu vastuullisuusdirektiivi tukee korruptiontorjuntaa EU:ssa. Suomessa sen pohjalta hyväksyttiin kirjanpitolain muutos joulukuussa 2016.
Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa suuret yhtiöt raportoimaan toimintalinjoistaan, jotka koskevat
- ympäristöä
- työntekijöitä ja sosiaalisia asioita
- ihmisoikeuksia
- lahjonnan ja muun korruption torjuntaa.
Yhtiöiden täytyy myös antaa lyhyt kuvaus omasta liiketoimintamallistaan sekä kertoa toimintalinjoihinsa liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Raportointivelvoite koskee yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, joiden henkilöstöön kuuluu yli 500 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa. Tätä pienemmille yrityksille raportointi on vapaaehtoista, mutta toiminnan läpinäkyvyyden kannalta se on niillekin suositeltavaa.
Selvityksen voi antaa osana toimintakertomusta. Vaihtoehtoisesti vastuullisuusraportin voi tehdä erillisenä selvityksenä tai erillisraporttina, joka perustuu kansainväliseen raportointikehykseen.
Kilpailun rajoittaminen vahingoittaa talouselämää
Yrityksen täytyy noudattaa toiminnassaan kilpailulakeja ja -asetuksia. Kilpailukykyiset markkinat ovat koko yhteiskunnan etu.
Yritys ei saa tehdä kilpailijoiden kanssa kilpailua rajoittavia sopimuksia, joiden tarkoituksena on
- sopia hinnoista
- solmia tarjouskartelleja
- rajoittaa tuotantoa
- sopia markkinoiden tai asiakkaiden jakamisesta.
Kartellissa tarjoajayritykset toimivat yhdessä kasvattaakseen omia tuottojaan. Järjestely pyritään tekemään salaa niin, että tilaaja olettaisi yritysten kilpailevan normaalisti keskenään.
Jos yritys on mukana kartellissa, sillä ei ole paineita kehittää uusia tuotteita, parantaa laatua eikä pitää hintoja alhaisina. Silloin kuluttajat joutuvat maksamaan kalliimman hinnan huonommasta laadusta.
Kartelleihin ja muuhun kilpailulainsäädännön vastaiseen toimintaan liittyy usein myös muuta korruptiota.
Lisätietoa tämän sivun aiheista muualla verkossa
Työ- ja elinkeinoministeriö: Korruptiontorjuntaopas pk-yrityksille
Työ- ja elinkeinoministeriö: Yhteiskuntavastuu
Työ- ja elinkeinoministeriö: Vastuullisuusraportointi
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kartellit ja muut horisontaaliset kilpailunrajoitukset