Esimerkkejä korruptiosta

Korruptiota tavataan kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja monilla eri aloilla.

Alle on koottu muutamia esimerkkejä siitä, millä tavoin korruptio Suomessa ilmenee. Ne eivät suoraan liity tunnettuihin yksittäistapauksiin, mutta niissä on yhtymäkohtia todellisuuteen.

Kaksoisroolit ja puolueelliset kriteerit vääristävät kilpailua

1. Virasto on aikeissa kilpailuttaa erään palvelunsa.
2. Viraston hankintavirkamies on osakkaana eräässä mahdollisessa palveluntarjoajayrityksessä. Hän kirjaa tarjouspyyntöön perusteettoman referenssivaatimuksen: tarjouksen jättäjiltä edellytetään tietty määrä tietyn arvoisia ja laajuisia projekteja, vaikka todellisuudessa niillä ei ole merkitystä palvelun toimittamisen kannalta.
3. Vaatimus karsii kilpailusta lähes kaikki tarjoajat. Jäljelle jää ainoastaan yritys, jossa virkamies on osakkaana.

Jos kaksoisroolissa oleva julkisen hankkijan työntekijä pääsee vaikuttamaan tarjouskilpailujen sisältöön ja valintakriteereihin, hänellä on mahdollisuus asettaa jokin yritys etulyöntiasemaan ja siten vääristää kilpailua. Tällaiset tilanteet voivat vaikuttaa suoraan esimerkiksi kilpailuasetelmiin ja uusien yritysten pääsyyn markkinoille. Riskinä on myös, että ajan myötä tutun yrityksen palvelutaso laskee ja laatu kärsii.

Jo kohtuuttomat referenssivaatimukset sinänsä vääristävät tarjouskilpailuja. Tarjousten arvioinneissa tulee käyttää objektiivisia ja syrjimättömiä kriteerejä – tuttujen yritysten suosiminen on korruptiota.

Lue lisää julkisista hankinnoista.

Lahjontaa esiintyy monessa muodossa

1. Rakennusalalla toimiva pääurakoitsija voittaa jatkuvasti julkisia kilpailutuksia, sillä sen hinnat ovat poikkeuksellisen edullisia.
2. Pääurakoitsija teettää saamansa urakat usein aliurakoitsijoilla. Aliurakoitsijoiden kilpailuttamisesta vastaa työnjohtaja.
3. Työnjohtajan omakotitalotyömaalla työskentelee hänen käyttämänsä aliurakoitsijan työntekijöitä. Työmaalla tehdystä työstä ei koskaan lähetetä hänelle laskua.

Lahjuksia eli oikeudettomia etuja voidaan antaa monin eri tavoin. Joskus lahjus saattaa olla edellytys esimerkiksi tulevan urakan saamiseksi.

Esimerkkitapauksessa omakotitalotyömaan työt saatetaan laskuttaa työnjohtajan yritykseltä jonkin muun urakan yhteydessä. Silloin on kyse sekä korruptiosta että petollisesta menettelystä pääurakoitsijaa kohtaan.

Rakennusurakoissa lahjonta vääristää kilpailua ja luo otolliset olosuhteet myös muulle rikolliselle toiminnalle ja harmaalle taloudelle.

Jos urakoitsijan hinnat ovat jatkuvasti alhaisempia kuin muilla, se voi viitata siihen, että urakoitsija saa jostakin laittomasti etukäteen selville muiden kilpailijoiden tarjoushinnat. Tarjoavat yritykset ovat myös voineet sopia keskenään ennakkoon, että muut jättävät tälle asiakkaalle aina kalliimman tarjouksen. Tällöin kyse on kilpailulain vastaisesta kartellista. Lisätietoa kartelleista on Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla.

Huomattavan alhaiset hinnat voivat kieliä myös siitä, että urakkaan osallistuvat yritykset eivät huolehdi lakisääteisistä velvoitteistaan. Hankinnoista ja urakoista päättävät henkilöt ovat usein asemassa, jossa he pystyvät vaikuttamaan taloudellisesti merkittäviin hankkeisiin. Siksi voi olla, että heihin yritetään vaikuttaa myös asiattomalla tavalla. Näiden henkilöiden kohdalla on tärkeää panostaa korruptiota ehkäiseviin toimiin, kuten toiminnan läpinäkyvyyteen sekä sidonnaisuuksien ilmoittamiseen ja valvontaan.

Lisätietoa harmaasta taloudesta löydät Harmaa talous & talousrikollisuus -sivustolta.

Tuttavien suosimista ei oikeuta hyvä tarkoitus

1. Virasto on rekrytoimassa yksikköönsä uutta asiantuntijaa.
2. Ala on kilpailtu, ja hakemuksia tulee kolminumeroinen määrä. Yksikön johtaja huomaa, että hakijoiden joukossa on myös hänen tuttavansa tytär.
3. Johtaja tietää, että tuttavan tytär on elämäntilanteensa vuoksi kipeästi tulojen tarpeessa. Tytär saa paikan, vaikka hänen meriittinsä ja osaamisensa eivät ole hakijoiden parhaimmistoa.

Tuttavien ja sukulaisten suosiminen esimerkiksi rekrytointien, hankintojen tai muun päätöksenteon yhteydessä on korruptiota. Sukulaisten suosimista kutsutaan myös nepotismiksi.

Julkisen viraston täytyy aina toimia puolueettomasti ja mahdollisimman avoimesti. Silti pienten piirien verkostoissa tapahtuva suosinta ja epäeettinen päätöksenteko ovat Suomessa yleisiä korruption muotoja.

Päättäjän siirtyminen liike-elämään heikentää luottamusta

1. Kansanedustaja toimii myös kotipaikkakuntansa kunnanvaltuutettuna. Hän on sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen.
2. Eduskunnassa kansaedustaja osallistuu aktiivisesti sote-keskusteluun. Myös julkisuudessa hän ajaa vahvasti yksityisten elinkeinoharjoittajien etua.
3. Kesken toimikautensa kansanedustaja ilmoittaa, että hän luopuu paikastaan eduskunnassa. Hän siirtyy suuren terveyspalveluita tuottavan palveluntarjoajan kehitysjohtajaksi.

Pyöröovi-ilmiössä päättäjiä siirtyy julkisen sektorin palveluksesta liike-elämään ja päinvastoin. Tietyissä tapauksissa siihen saattaa liittyä korruptiota.

Entinen poliitikko saatetaan palkata yritykseen pelkästään hänen vaikutusmahdollisuuksiensa takia esimerkiksi tulevia julkisia hankintoja silmällä pitäen. Hallinnon avoimuuden ja uskottavuuden näkökulmasta tämä on ongelmallista. Pyöröovi-ilmiö onkin omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliitikkojen ja viranomaisten päätöksentekoon.

Joskus pyöröovi-ilmiöön saattaa liittyä viitteitä palkitsemisesta. Jos poliitikko on aktiivisesti ajanut tietyn yksityisen yrityksen tai sen toimialan etuja ja hänet palkataan saman toimialan yritykseen, toiminta voi näyttää ulospäin oman edun tavoittelulta ja lahjuksen kaltaisen edun vastaanottamiselta.