Korruptiontorjunta Suomessa

Suomessa korruptiontorjunta edellyttää laajaa yhteistyötä.

Suomella ei ole erillistä korruptionvastaista virastoa, vaan työ jakautuu monen eri viranomaisen ja muun toimijan kesken.

Tältä sivulta saat tietoa keskeisimmistä toimijoista: 

Yhteistyöverkosto edistää korruptionvastaista toimintaa

Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston tavoitteena on, että korruptiota esiintyy Suomessa mahdollisimman vähän.

Verkosto toimii Suomessa paikallisena korruptionvastaisena toimielimenä, jota kansainväliset sopimukset edellyttävät. Oikeusministeriö asetti verkoston ensimmäistä kertaa vuonna 2002.

Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston tehtävänä on

  • edistää korruptionvastaista toimintaa
  • suunnitella Suomelle korruptionvastainen strategia ja toimintasuunnitelma sekä edistää niiden toimeenpanoa
  • lisätä tietoa korruptiosta, korruptiontorjunnan tärkeydestä ja korruptionvastaisesta ohjeistuksesta valtio-, kunta- ja yksityisellä sektorilla
  • seurata ja edistää kansainvälisten korruptionvastaisten sopimusten ja velvoitteiden täytäntöönpanoa
  • käsitellä Suomen korruptioon ja korruptiontorjuntaan liittyviä kantoja ja tuottaa materiaalia päätöksenteon tueksi
  • seurata ja edistää korruptiota koskevaa tutkimusta. 

Yksittäisiin korruptiotapauksiin verkosto ei ota kantaa.

Verkoston jäsenet edustavat keskeisimpiä ministeriöitä, poliisia, syyttäjälaitosta, elinkeinoelämää ja muuta yksityistä sektoria. Verkosto edistää poikkihallinnollista korruptionvastaista yhteistyötä. 

Lisätietoa korruptionvastaisesta yhteistyöverkostosta ja sen kokoonpanosta on oikeusministeriön verkkosivuilla.

Oikeusministeriö koordinoi työtä

Oikeusministeriö toimii korruptionvastaisen työn kansallisena koordinaatioviranomaisena. 

Tässä tehtävässä oikeusministeriö 

  • koordinoi korruptiontorjuntaa koskevia kehityshankkeita
  • tukee eri viranomaisten korruptionvastaista työtä
  • koordinoi korruptionvastaista yhteistyöverkostoa.

Ministeriön eri osastot ja yksiköt täydentävät työtä omilla vastuualueillaan:

  • Kriminaalipoliittisen osaston vastuulla ovat kansalliset ja kansainväliset korruptiontorjuntatehtävät.
  • Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö ylläpitää vaalirekisteriä ja vastaa omalta osaltaan vaaleihin liittyvän korruption torjunnasta. 
  • Lainvalmisteluosasto vastaa monien korruptiontorjuntaan liittyvien säännösten tarkastelusta ja valmistelusta.
  • Oikeushallinto-osasto tukee korruptionvastaista työtä muun muassa vastaamalla oikeuslaitosta koskevien lakien uudistamisesta sekä järjestämällä tuomareille koulutuksia.

Syyttäjälaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Syyttäjät huolehtivat rikosvastuun toteuttamisesta korruptioasioissa.

Poliisi tutkii ja torjuu korruptiorikollisuutta

Poliisi tekee korruptiorikosten paljastamiseen ja syyteharkintaan saattamiseen liittyvää rikostiedustelua ja ‑tutkintaa. Työ on osa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa.

Rahanpesun selvittelykeskus toimii keskusrikospoliisin alaisena. Keskus ottaa vastaan ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista ja terrorismin rahoittamisesta. Ilmoitusten analysoinnilla voidaan paljastaa rahavirtoja ja liiketoimia, joihin liittyy korruptiota.

Keskusrikospoliisin korruptiotoiminto ylläpitää korruptiorikollisuuden valtakunnallista tilannekuvaa ja kehittää korruption tunnistamisen, paljastamisen ja tutkinnan menetelmiä.

Poliisiammattikorkeakoulussa on tehty useita korruptiorikollisuuteen liittyviä tutkimuksia. Poliisin peruskoulutuksessa korostetaan poliisitoiminnan laillisuus- ja eettisyysvaatimuksia.

Poliisihallitus suunnittelee, kehittää, johtaa ja valvoo poliisitoimintaa. Korruptiorikollisuuden torjunnassa se tarkoittaa muun muassa poliisin toimintalinjojen yhteensovittamista ja resurssien varmistamista. Poliisin toimialaa ohjaa ja valvoo sisäministeriö.

Valtiovarainministeriö ohjaa virkamiehiä

Valtiovarainministeriö osallistuu korruptionvastaiseen työhön korostamalla valtionhallinnossa eettisyyttä ja arvoja. Se antaa virkamiehille tarkoitettuja ohjeita ja vastaa virkamieslainsäädännön kehittämisestä. 

Lisäksi valtiovarainministeriö koordinoi muun muassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmaa, johon Suomi liittyi vuonna 2013. Hallinnon toiminnan ja tiedon avaamisella varmistetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Avoimuudella torjutaan korruptiota.

Verohallinto ehkäisee korruptiota verovalvonnalla

Verohallinto kerää suurimman osan Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu muun muassa verovalvonta. Verovalvonnan henkilöstöä on koulutettu korruption havaitsemiseen.

Verovalvonnan perusteellisin muoto on verotarkastus. Siinä selvitetään muun muassa, vastaavatko kirjanpitomerkinnät tosiasioita ja onko tiedot ilmoitettu Verohallinnolle oikein.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttuu kartelleihin ja valvoo julkisia hankintoja

Kilpailu- ja kuluttajavirasto soveltaa kilpailulakia ja -säännöksiä. Niiden perusteella se puuttuu kiellettyihin kilpailunrajoituksiin, kuten kartelleihin.

Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista, ennen kaikkea laittomia suorahankintoja. Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti, voi tehdä virastolle toimenpidepyynnön.

Aktiivisella selvitystoiminnalla ja puuttumisella Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyrkii ehkäisemään kustannuksia, joita kartellit aiheuttavat kansantaloudelle. Se pyrkii myös lisäämään hankintaorganisaatioiden tietämystä siitä, mitkä ilmiöt ovat kilpailun kannalta ongelmallisia ja miten niitä voidaan torjua.

Ulkoministeriö pitää silmällä kehitysyhteistyövaroja 

Ulkoministeriö valvoo kehitysyhteistyötä ja tukee kumppanimaita korruptiontorjunnassa. Ministeriö kouluttaa sekä omaa henkilökuntaansa että kumppaneita korruption ehkäisyssä ja torjunnassa. Se on myös laatinut korruptionvastaista toimintaa käsittelevän käsikirjan

Ulkoministeriöllä on sähköinen palvelu väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Sen kautta kuka tahansa voi ilmoittaa, jos epäilee kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä. Kaikki ilmoitukset selvitetään, ja väärinkäytetyt varat pyritään saamaan takaisin. 

Oikeusasiamies ja oikeuskansleri valvovat julkista sektoria

Eduskunnan oikeusasiamies sekä oikeuskansleri osallistuvat korruptiontorjuntaan valvomalla, että tuomioistuimet, muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Oikeuskansleri valvoo myös hallituksen, ministeriöiden ja tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskanslerilla on asianajajien valvontaan liittyviä tehtäviä.

Sekä oikeusasiamiehelle että oikeuskanslerille voi kannella viranomaisten, virkamiesten ja muiden julkista tehtävää hoitavien henkilöiden toiminnasta. Katso lisätietoa korruptiosta ilmoittamisesta.

Kuntaliitto neuvoo kuntasektorin toimijoita

Suomen Kuntaliiton korruptionvastainen toiminta on kuntasektorin toimijoiden kouluttamista, ohjeistusten laatimista, neuvontaa ja tietoisuuden lisäämistä.

Kuntaliiton ohjeet ja neuvot koskevat muun muassa

  • vieraanvaraisuutta ja etuuksien vastaanottamista
  • sidonnaisuuksia ja eturistiriitojen välttämistä
  • avoimuutta ja viestintää
  • virkavastuuseen liittyviä kysymyksiä
  • eettisyyttä hallinnossa ja päätöksenteossa.

Kuntaliitossa toimii työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton rahoittama julkisten hankintojen neuvontayksikkö. Se antaa hankintayksiköille ohjeistusta julkisten hankintojen lainsäädännön soveltamisessa ja hankintaprosesseissa.

Transparency International tutkii ja selvittää

Kansalaisjärjestö Transparency International Suomi on yksi Transparency Internationalin yli sadasta maajärjestöstä. Kaikilla on sama tavoite: korruptiosta vapaa hallitus, liike-elämä ja kansalaisyhteiskunta.

Suomessa Transparency International

  • järjestää korruptiontorjuntaan liittyviä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia
  • tekee aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä
  • seuraa lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitystä
  • antaa lausuntoja lakiehdotuksiin.

Järjestö on mukana kansainväliseen korruptioindeksiin liittyvässä viestinnässä.