SUOJELUN ELEMENTIT

Tärkeintä on, että jokainen voi ilmoittaa havainnoistaan turvallisesti. Siksi laki suojaa ilmoittajia usein eri keinoin.

Vastatoimien kielto: Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja ei voi kohdistaa minkäänlaisia vastatoimia ilmoittajaan, joka on tehnyt ilmoituksen ilmoittajansuojelulain mukaisesti. Vastatoimena kyseeseen voi tulla kaikenlainen epäedullinen kohtelu, jos se on kohdistettu ilmoittajaan nimenomaan ilmoituksen tekemisen seurauksena.

Ilmoittamisen estämisen kielto: Kiellettyä on myös menettely, jonka tarkoituksena on estää rikkomista koskevan tiedon ilmoittaminen tai julkistaminen. Käytännössä tällainen menettely voi tarkoittaa esimerkiksi vastatoimilla uhkailua.

Vastuuvapaus: Ilmoittamista ei voi rajoittaa esimerkiksi lakiin perustuva salassapitovelvollisuus taikka salassapitosopimus tai luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet. Tällaisten tietojen ilmoittamisen tai julkistamisen tulee kuitenkin olla välttämätöntä ilmoitetun rikkomisen paljastamiseksi. Vastuuvapaus ei sovellu tilanteisiin, joissa tiedon hankkiminen tai saaminen on säädetty rangaistavaksi.

Henkilötietojen salassapito: Ilmoituksessa mainitut henkilötiedot sekä sellaiset tiedot, joista henkilöiden henkilöllisyys olisi suoraan tai välillisesti pääteltävissä, ovat salassapidettävää tietoa. Tällä varmistetaan ilmoitusten luottamuksellinen käsittely.

Käännetty todistustaakka: Jos tuomioistuimen tai muun viranomaisen käsitellessä esimerkiksi väitettyä vastatoimien kiellon rikkomista, esitetyn näytön perusteella voidaan olettaa vastatoimien kieltoa rikotun, on tällöin vastapuolen, eli usein työnantajasi, osoitettava, että vastatoimien kieltoa ei ole rikottu.

Vahingonkorvaus: Jos tahallisesta vastatoimien tai ilmoittamisen estämisen kiellon rikkomisesta aiheutuu taloudellista vahinkoa, on ilmoittaja oikeutettu vahingonkorvaukseen. Taloudellisena vahinkona voidaan korvata esimerkiksi vastatoimen kiellon rikkomisesta johtuneet toteutuneet ansionmenetykset tai kulut, kuten työntekijälle työehtojen heikentämisestä aiheutunut palkkatulojen menetys.

Hyvitys: Vastatoimien kohteeksi joutuneella ilmoittajalla tai muulla suojeltavalla henkilöllä on oikeus saada vastatoimen aiheuttamasta loukkauksesta hyvitystä työnantajalta tai muulta organisaatiolta, joka on kohdistanut häneen vastatoimia tai kohdistanut häneen menettelyn, jonka tarkoituksena on ilmoittamisen estäminen.

Seuraamukset: Ilmoittajansuojelulaissa on säädetty rangaistavaksi tahallinen väärien tietojen ilmoittaminen tai julkistaminen. Laissa on myös viittauksia rangaistussäännöksiin, kuten mm. salassapitovelvollisuuden rikkomiseen. Tällä osaltaan pyritään varmistamaan ilmoittajien ja muiden ilmoituksissa mainittujen henkilöiden henkilöllisyyden luottamuksellisuus.

Lain säännösten pakottavuus: Lain mukaista suojelua, oikeuksia tai oikeussuojakeinoja ei voida rajoittaa sopimuksella tai yksittäisellä sopimusehdolla. Ilmoittajan suojelua ei ole sallittua rajoittaa myöskään työpaikan sisäisillä ohjeistuksilla tai menettelyillä.

Laki suojaa myös ilmoituksen kohdetta

Laki suojaa myös ilmoituksen kohteena olevia henkilöitä. Ilmoituksen perusteella aloitetun menettelyn kaikissa vaiheissa tulee varmistaa EU:n perusoikeuskirjan mukaiset oikeudet tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettamaan ja puolustukseen. Ilmoituksen kohteena olevan henkilön oikeuksia on myös suojattava maineelle aiheutuvien vahinkojen tai muiden kielteisten seurausten ehkäisemiseksi.