Korruptionvastainen strategia 2021-2023
Valtioneuvoston periaatepäätös ensimmäiseksi kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi hyväksyttiin toukokuussa 2021.
Taustalla on yleisesti tunnistettu tarve tehostaa kansallista korruptionvastaista työtä ja parantaa koordinaatiota strategian avulla. Tavoitteena on ollut lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.
Vuosien 2021–2023 strategian tavoitteet olivat samat kuin nykyisessä strategissa.
- sitouttaa julkishallinnon ja poliittiset toimijat torjumaan korruptiota tehokkaasti
- edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä
- pyrkiä parantamaan viranomaisten mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita vastuuseen teoistaan, sekä
- helpottaa kansallisen korruptiotilannekuvan laatimista.
Suomen korruptiontorjuntamalli on hajautettu ja poikkihallinnollinen. Strategia korostaa viranomaisten, yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä korruptiontorjunnassa. Strategia on toteutettu pääosin virkatyönä. Lisärahoitusta on saatu Harmaan talouden torjuntaohjelmasta ja EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF).
Katso tästä vuosien 2021-2023 periaatepäätös ja toimenpidenohjelma.
Valtioneuvoston julkaisuarkistossa voit tutustua tarkemmin vuonna 2017 julkaistuun strategialuonnokseen. Lisäksi täältä löydät tiivistelmä strategialuonnoksesta annetuista lausunnoista.
Korruptionvastaisten strategian ja toimenpideohjelman osa-alueet ja seuranta
Toimenpideohjelma rakentuu strategiassa tunnistettuihin kuuteen kehittämisosa-alueeseen. Strategiaan liittyvään toimenpideohjelmaan sisältyi kaikkiaan 79 eri toimenpidettä. Toimenpiteet koskivat muun muassa viranomaisten yhteistyön parantamista, korruptiotietoisuuden lisäämistä, korruptiotapausten paljastumista, lainsäädännön toimivuuden paljastumista selvittämistä ja tutkimuksen edistämistä.
Kehittämisosa-alueen päätavoitteena on ollut vahvistaa ja selkeyttää korruption vastaisen työn rakenteita Suomessa, ja luoda korruption vastaiselle työlle selkeitä vastuusuhteita. Tavoitteena on ollut kehittää poikkihallinnollisessa yhteistyössä keinoja korruption vastaisen työn vaikuttavuuden parantamiseksi ja kansallisen strategian toimeenpanemiseksi.
1.1.1 Tavoitteena on ollut tehostaa koordinaatiota ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Koordinaation parantamiseksi jokaisesta ministeriöstä on nimetty korruption torjunnan ja ennaltaehkäisyn yhteyshenkilö. Oikeusministeriö on jakanut tietoa ja ajankohtaisia asioita ministeriöiden yhteyshenkilöiden kautta. Lisäksi tavoitteena oli operatiivisen työryhmän perustaminen, mikä ei ole toteutunut strategiakauden aikana osin siksi, että operatiivista käytännön yhteistyötä tehdään joiltain osin jo runsaasti viranomaisten kesken. Työryhmän perustaminen myös edellyttää selkeää operatiivista vastuutahoa ja vaatii käynnistämiseen lisäresurssin, jota ei ole osoitettu.
1.1.2 Tavoitteena on ollut korruptiorikosten paljastaminen ja tutkinnan tukeminen. Tavoitteeseen on päästy, sillä KRP:n korruptiontorjuntaan erikoistuneita henkilöresursseja on vahvistettu kaudella 2021–2023. Lisäksi KRP on toteuttanut vuonna 2023 korruptiorikoksiin liittyvää koulutusta. Myös Helsingin Poliisilaitos (HPL) sai lisäresurssin korruptiorikosten tutkintaan. Jatkuvuutta ja vakituisten tehtävien kehitystä korruptiontorjuntaresurssien osalta tulee kuitenkin seurata.
1.1.3 Tavoitteena on ollut esitutkintaviranomaisten korruptionvastaisen toiminnan kehittäminen. Toimeenpanokaudella tavoitteessa onnistuttiin hyvin, sillä sekä Rajavartiolaitos että Tulli ovat laatineet ja aloittaneet korruptionvastaisten ohjelmien toteutuksen vuonna 2023. Poliisihallitus sai ohjelman ja korruptiontorjunnan menettelysäännöt valmiiksi vuonna 2024. Useita sivutoimilupajärjestelmiin ja sidonnaisuusohjeistuksiin, rekrytointiprosessien läpinäkyvyyteen sekä ilmoittajansuojeluun ja eettiseen johtamiseen liittyviin koulutuksiin liittyviä toimia on viety käytäntöön onnistuneesti.
Toimenpiteet pohjaavat osaan Grecon viidennen arviointikierroksen suosituksista, joiden toimeenpanon seuranta on jatkunut koko strategiakauden ajan. Vuonna 2024 Suomella oli edelleen GRECOn suosituksia toteutettavana. Kehittämistoimia edistetään myös seuraavassa toimenpideohjelmassa erityisesti sidonnaisuusilmoitusten, ylimpien viranhaltijoiden kouluttamisen, poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
1.1.4 Tavoitteen mukaisesti on edistetty toimia, joilla pyritään varmistamaan, että rikosprosessissa toimivilla viranomaisilla on riittävät keinot torjua korruptiota. Tavoitteeseen on päästy osaamisen ja erikoistumisen kohdalla hyvin. Lahjonta kansainvälisessä liiketoiminnassa: sääntelyn, soveltamiskäytännön ja koulutuksen nykytila ja muutostarpeet -VNTEAS-tutkimus julkaistiin vuonna 2022. Tutkimus soveltuu tueksi lahjusrikoksia käsittelevien rikostutkijoiden, syyttäjien ja tuomarien osaamisen kehittämisessä. Materiaalin pohjalta on myös mahdollisuus laatia yksittäisiin näyttökysymyksiin keskittyviä tietopaketteja rikosprosessiketjussa toimiville viranomaisille. Syyttäjille ja tuomareille on järjestetty koulutusta korruptiorikoksista säännöllisesti ja e-Oppiva koulutus on tekeillä. Syyttäjälaitoksen rakenneuudistuksen jälkeen ulkomaista lahjontaa koskevat jutut ohjataan säännönmukaisesti syyttäjille, joilla on riittävä erityisosaaminen ja kokemus aiheesta. Liiketoimintakieltojen hyödyntäminen ulkomaisissa lahjontatapauksissa ja yksityiskohtaisten ohjeiden hyödyntäminen rikostutkijoiden, syyttäjien ja tuomarien koulutuksessa puolestaan ovat vielä suunnitteluasteella.
Tavoitteen toimenpiteet pohjaavat osaan OECD:n lahjonnanvastaisen työryhmän neljännen arviointikierroksen suosituksista , joita tullaan edistämään myös jatkossa. Lue lisää OECD:n arvioinnista.
Maassamme esiintyvästä korruptiosta tiedetään edelleen vain vähän. Korruptiivinen toiminta tapahtuu useimmiten julkisuudelta piilossa ja korruptioepäilyistä tehdään vuosittain vain joitakin rikos- ja muun tyyppisiä ilmoituksia. Harva korruptiotapaus tulee viranomaisten tai kansalaisten tietoon. Strategian ja toimenpideohjelman osatavoitteena on ollut ajantasaisen tiedon lisääminen ja korruptioon sekä korruptiontorjuntaan liittyvän tutkimuksen edistäminen.
2.1 Yleinen korruptiotietoisuus
2.1.1. Tavoitteena on ollut, että kansalaiset tietävät mitä korruptiolla tarkoitetaan ja ymmärtävät sen haitallisuuden. Työkaluna on ollut oikeusministeriön ylläpitämä korruptiontorjunta.fi -sivusto. Sivuston kävijämäärä on vuosina 2021–2022 ollut noin 40 000. Evästehyväksynnän käyttöönoton vuoksi sivuston kävijämääristä ei ole saanut vuodesta 2023 alkaen tarkkaa tietoa. Kävijämääräksi sivustoseurannan mukaan saadaan noin 14 000. Korruptionvastaiset toimet ovat saaneet näkyvyyttä virastojen ja muiden toimijoiden verkkosivuilla pääasiassa koulutusten ja ajankohtaisten seminaarien kautta. Tietoa on pyritty välittämään erityisesti korruptionvastaisen yhteistyöverkoston kautta. Uutiskirjeen käyttöönoton suunnittelu on aloitettu. Medianäkyvyys korruptioon liittyy usein konkreettisiin korruptiotapauksiin, mutta viimeisten vuosien aikana korruption torjunta on ollut esillä mediassa esimerkiksi oikeusministeriön kunnallishallinnon korruptiotorjuntaoppaan kaikille avoimen julkaisuseminaarin myötä. Laajemman tietoisuuden lisäämiseksi oikeusministeriö on järjestänyt vuosittain aina 2018 alkaen korruptionvastaisen päivän seminaarin tai useampia teemaan liittyviä tilaisuuksia, joiden osallistujamäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Joulukuussa 2022 oikeusministeriön järjestämä webinaari kansalaisyhteiskunnan ja median roolista keräsi laajan yleisön (n. 200 osallistujaa). Vuonna 2023 järjestettiin webinaari liittyen lahjusrikossäännöstön muutostarpeisiin (n. 100 osallistujaa).
Myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalalla on edistetty korruptiotietoisuutta. Toimeenpanokaudella OKM:n hallinnonalalle on järjestetty oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä etiikkapäivä. Virastoille suunnattu etiikkapäivien mallimateriaali löytyy VM:n sivuilta. OKM:n Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta teetti selvityksen urheilun hyvästä hallinnosta, joka julkaistiin toimeenpanokauden jälkeen vuonna 2024. Lisäksi neuvottelukunta järjesti seminaarin hyvästä hallinnosta urheilussa maaliskuussa 2024. Seminaari oli suunnattu laajasti liikuntaa edistäville järjestöille ja muille sidosryhmille. Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston jäseniin kuuluva Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on toiminut aktiivisesti urheilun eettisten asioiden edistäjänä. Vuonna 2022 SUEK julkaisi katsauksen urheilun monimuotoiseen korruptioon. SUEK myös kouluttaa urheilun toimijoita kilpailumanipulaation ehkäisemiseksi. Kts. myös toimenpide 2.4.8.
Lue lisää:
Kunnallishallinnon korruptiontorjuntaopas
Hyvä hallinto urheilussa -opas
Virkamiesetiikka ja korruption torjunta
Katsaus urheilun monimuotoiseen korruptioon
Kilpailumanipulaation torjuntaohjeet
2.1.2. Tavoitteena oli pyrkiä lisäämään median edustajien tietoisuutta korruptiosta ja sen torjunnasta. Toimenpide on aloitettu, sillä relevanttien sidosryhmien kanssa on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja etenemiselle, mutta uusien yhteistyömuotojen löytäminen on vielä kesken. Vuonna 2022 oikeusministeriö järjesti webinaarin, jossa median rooli korruption torjunnassa oli yksi keskeinen teema.
2.1.3. Tavoitetta lisätä tietoisuutta ulkomailla tapahtuvasta lahjonnasta ja muun muassa olemassa olevasta ohjeistuksesta on edistetty pitkälle. Useissa koulutuksissa ja seminaareissa on kartoitettu ulkomaankauppaa korruptioriskialueena. Verohallinnon luotsaamalla yhteispohjoismaisella korruptiokoulutuksella tietoisuutta on levitetty vuoden 2023 aikana niin Suomessa kuin ulkomailla tapahtuvasta lahjonnasta. Koulutettavina on ollut laajasti eri sidosryhmiä, esimerkiksi pankkeja. Pk-yrityksille suunnattu korruptiontorjuntaopas on ollut esillä mm. Fraud & Corruption -seminaarissa ja oikeusministeriön tietoiskuissa. Puolustusteollisuudessa ilmeneviä korruptioriskejä on käsitelty esimerkiksi henkilöstön virkamiesetiikan kurssilla, ohjeissa ja koulutusmateriaaleissa.
2.1.4. Tavoitteena oli kehittää ja ylläpitää kansallista korruptiotilannekuvaa. Toimenpide on aloitettu, mutta sen toteuttaminen edellyttää lisärahoitusta, jota on haettu syksyllä 2023 ISF-rahastosta. Rahoitus kansallisen tilannekuvan rakentamiselle on myönnetty helmikuussa 2024.
2.2. Korruptiotietoisuus ja korruption torjunnan osaamisen kehittäminen julkisella sektorilla
2.2.1. Tavoitteena on ollut lisätä valtion, kuntien ja aluehallinnonvirkamiesten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tietoisuutta korruption ilmenemismuodoista ja sen haitallisuudesta sekä keinoista torjua korruptiota. Tavoitetta on edistetty useilla koulutuksilla sekä ohjeistuksilla. Valtiovarainministeriön luotsaamana valtionhallinnolle suunnatut korruptiontorjuntaohjeet julkaistiin 2022. Ohjeista tiedotettiin relevanteilla foorumeilla. Niihin liittyvää koulutusta järjestettiin tammikuussa 2023 ja osanottajamäärä oli yli 200 virkahenkilöä. Ohjeiden käyttöönottoa on jatkettu vuonna 2024, jolloin järjestettiin myös koulutusta kyseisistä ohjeista. Uusille virkahenkilöille tarkoitettuun valtioneuvoston yhteiseen perehdyttämisohjelmaan (VN-passi) on sisällytetty korruption torjuntaa ja virkavastuuta koskeva osuus.
Osana harmaan talouden hanketta oikeusministeriö julkaisi vuonna 2022 kuntahallinnolle suunnatun Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa: Askelmerkkejä hyvään hallintoon -oppaan.
VM on vuonna 2021 päivittänyt virkamieseettistä toimintaohjetta. VM ja OM ovat laatineet ylimmälle johdolle suunnatun eOppiva-virkamiesetiikkakurssin, joka on julkaistu joulukuussa 2023. Lisäksi eOppivasta löytyy Johdanto virkamiesetiikkaan sekä Virkamiesetiikkaa käytännössä -kurssit. Ohjeet ja koulutuslinkit on koottu korruptiontorjunta.fi -sivustolla.
Ilmoittajansuojelulakiin liittyvä eOppiva-koulutus julkaistiin vuonna 2024. eOppivassa on julkaistu myös Tervetuloa valtiolle! eli valtionhallinnon yhteinen perehdytysohjelma, jossa käsitellään sitä, miten valtionhallinnon arvot, virkamiesetiikka ja julkisen hallinnon strategia ohjaavat valtionhallinnon toimintaa.
Keväällä 2023 Hankinta-Suomi-ohjelman yhteydessä julkaistiin harmaan talouden torjunnan työohje hankintayksiköille.
Muita kunnallishallintoon liittyviä korruptioriskejä on käsitelty muun muassa oikeusministeriön ja Kuntaliiton järjestämässä koulutuksessa kuntien sisäisille tarkastajille. Oulun kaupungille pilotoitiin kunnille suunnatun korruptiotorjuntaoppaan koulutusta niin virka- kuin luottamushenkilötasolle.
Temaattisia koulutuksia korruptiontorjunnasta on järjestetty osana harmaan talouden torjuntaohjelman korruptiontorjuntahanketta muun muassa sisäisille tarkastajille, kuntahallinnon viranhaltijoille ja muun muassa Hanselin ja HUSin hankintaorganisaatioille. Myös rakennusalaa on koulutettu, katso lisää 2.4.5. tavoitteen raportoinnista. Valtionavustusten opaskokonaisuus on osaltaan tukenut valtionavustusten hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, kts. lisää tavoitteen 2.4.7. raportoinnista.
Julkissektorin korruptio-osaamista on edistetty myös osana 4.2. Korruptiotapausten paljastumisen edistäminen julkisessa toiminnassa -kokonaisuutta.
2.2.2. Tavoitteena on ollut varmistaa, että korruptionvastaiseen työhön osallistuvilla virkamiehillä ja luottamushenkilöillä on korruption torjunnassa, ennaltaehkäisyssä ja tutkinnassa tarvittava osaaminen. Ks. kohta 2.2.1. Korruptiorikokset-koulutusta on järjestetty vuosina 2021 ja 2023 syyttäjille, tuomareille ja poliiseille Syyttäjälaitoksen ja Tuomioistuinviraston johdolla. Osallistujamäärä ja palaute koulutuksista on ollut tavoitteisiin nähden hyvää. KRP on järjestänyt korruptioilmiöön ja korruptiorikoksiin keskittyvää koulutusta poliisilaitoksille.
2.3. Korruptiotietoisuus poliittisessa toiminnassa
2.3.1. Tavoitteena on ollut poliittisten toimijoiden korruptiotietoisuuden lisääminen. Poliittisille puolueille, uusille kansanedustajille ja muille poliittisille edustajille ei ole laadittu erillistä uutta materiaalia 2021–2023 toimeenpanokautena.
2.3.2. Tavoitteena on ollut ministereiden ja keskushallinnon ylempien virkamiesten korruptiotietoisuuden lisääminen, sekä säätää menettelyistä, joilla eturistiriitatilanteita voidaan ehkäistä. Ministereiden, valtiosihteerien ja erityisavustajien perehdytys- ja tukikokonaisuus sekä VN-passi uusien virkamiesten koulutusohjelma on päivitetty. Perehdytys- ja tukikokonaisuus valmistui keväällä 2023 hallituksen vaihdoksen yhteydessä. Päivitetty Ministerin käsikirja julkaistiin huhtikuussa 2023. Käsikirjaan on muun ohella lisätty erillinen luku korruptionvastaisesta toiminnasta. Valtioneuvoston kansliassa valmisteltu hallituksen esitys (HE192/2022 vp) valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista annettiin eduskunnalle syksyllä 2022. Esityksessä ehdotettiin, että lain nojalla voitaisiin rajoittaa enintään 12 kuukauden määräajaksi ministerin oikeutta siirtyä toimikautensa päätyttyä julkishallinnon ulkopuolisiin tehtäviin. Esityksen käsittely eduskunnassa jäi kesken vaalikauden viimeisten valtiopäivien päättyessä keväällä 2023 ja esitys raukesi.
Valtionhallinnon ylimmän johdon virkamiesetiikka -koulutus julkaistiin eOppiva-oppimisympäristössä joulukuussa 2023.
Uudet säännökset koskien virkamiesten karenssiaikoja valtion virkamieslaissa (§44a) tulivat voimaan 1.6.2022. Säännösten myötä myös Valtiovarainministeriön ohjetta karenssisopimuksiin liittyen päivitettiin ja ne astuivat voimaan lain kanssa samanaikaisesti. Ohjeen tavoitteena on yleisen edun ja virkatoiminnan puolueettomuuden suojaaminen sekä mahdollisen korruption estäminen virkamiesten siirtyessä yksityiselle sektorille.
2.4. Korruptiotietoisuus yksityisellä sektorilla
2.4.1. Tavoitteena on ollut lisätä valtio-omisteisten yritysten työntekijöiden tietoisuutta korruptiosta ja korruption torjunnasta. Toimeenpano on aloitettu keväällä 2024 julkaistulla valtioneuvoston omistajapoliittisella periaatepäätöksellä. Päätös linjaa, että yhtiöillä tulee olla OECD:n suositusten mukaisesti laadittuna ja julkisesti viestittynä eettiset liiketoimintaperiaatteet, jotka sisältävät ohjeet myös korruptionvastaiseen toimintaan. Lisäksi yhtiöillä tulee olla keinot varmistaa, että henkilöstö ja liiketoimintakumppanit ovat omaksuneet vastaavat toimintatavat ja sitoutuneet niihin.
2.4.2. Tavoitteena on ollut lisätä kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten tietoisuutta korruptiosta ja korruption torjunnasta. Keväällä 2023 ulkoministeriö järjesti yhteistyössä UN Global Compact Suomen kanssa tilaisuuden ”Korruption torjunta Suomessa ja globaaleissa arvoketjuissa”. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja sekä käytännön esimerkkejä UN Global Compact Suomen jäsenyritysten sitoutumisesta korruptionvastaiseen työhön. TEMin pk-yrityksille suunnattu korruptiontorjuntaopas tukee lisäksi tietoisuuden edistämistä yksityissektorilla (kts. myös seuraava tavoite).
2.4.3. Tavoitteena on ollut pk-yritysten tietoisuuden lisääminen korruptiosta ja sen torjunnasta. TEMin pk-yrityksille suunnattu opas on ollut saatavissa korruptiontorjunta.fi -verkkosivustolla. Opas on ollut esillä soveltuvin osin esillä muun muassa korruptiontorjuntakoulutuksissa, minkä lisäksi sitä on markkinoitu mm. asiantuntijapodcastissa ja sosiaalisessa mediassa.
2.4.4. Tavoitteena on ollut, että kehitysyhteistyörahoitusta saavat yritykset ja muut yksityiset toimijat tietävät, mitä korruptiolla tarkoitetaan ja ymmärtävät korruption haitallisuuden. Ulkoministeriö on edistänyt tavoitetta järjestämällä kehitysyhteistyörahoitusta saaville yrityksille ja muille yksityisille toimijoille koulutusta säännöllisesti yritysvastuukysymyksistä. Esimerkiksi Finnfund järjestää kuukausittain Finnpartnership-yhteistyöstä kiinnostuneille yrityksille hakemustyöpajan, johon sisältyy yritysvastuuseen liittyvää osio. Valtionavustusten opaskokonaisuus on osaltaan tukenut valtionavustusten hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, kts. lisää tavoitteen 2.4.7. raportoinnista.
2.4.5. Tavoitteena on ollut, että rakennusalalla toimivien yritysten työntekijät tietävät, mitä korruptiolla tarkoitetaan ja ymmärtävät sen haitallisuuden. Tavoite on aloitettu. Vuonna 2023 järjestetyn Verohallinnon, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ja Eläketurvakeskuksen järjestämä Reilua työelämää -infotilaisuuden yhteydessä pidettiin Verohallinnon esitys Rakennusalan korruptio ja sen torjunta. Tilaisuuden kohderyhminä oli erityisesti ulkomaista työvoimaa, alihankintaa ja vuokratyötä käyttävät yritykset.
2.4.6. Rahanpesulain mukaiset ilmoitusvelvolliset ja huolehtimisvelvolliset ymmärtävät mitä korruptiolla tarkoitetaan ja tunnistavat korruption eri ilmenemismuotoja. Tavoitetta on edistetty Rahanpesun selvittelykeskuksen vuonna 2022 järjestämien koulutustilaisuuksien yhteydessä. Näissä ilmoitusvelvollisille ja huolehtimisvelvoitteen alaisille viranomaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa korruption tunnistamisen keinoja on nostettu esille, joskaan ei erillisenä koko koulutustilaisuuden aiheena.
2.4.7. Tavoitteena on ollut että merkittäviä valtionavustuksia saavien tahojen tietoisuutta korruptiosta lisätään. Valtionavustustoiminnan tietovarantoa ja siihen sisältyviä palveluita koskevat säädösmuutokset tulivat voimaan 1.1.2023. Valtionavustushanke valmisteli ja valtiovarainministeriö julkaisi joukon valtionapuviranomaisille tarkoitettuja oppaita, jotka auttavat yhtenäistämään valtionavustusten hallinnoinnin menettelyjä.
Opaskokonaisuuteen kuuluvat valtionavustustoiminnan yhteisen toimintamallin ja valtionavustustoiminnan sanaston lisäksi seuraavat oppaat:
- Valtionavustusten hallinnoinnin perusteita ja hyviä käytäntöjä; valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:62
- Valtionavustustoiminnan valvonnan järjestäminen; valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:93
- Valtionavustuksen vakioehdot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
- Valtionavustuksen ja valtionavustuslajien tunnistaminen
Hyvästä hallinnosta on järjestetty valmennuksia valtionapuviranomaisille valmennuskokonaisuuden mukaisesti.
2.4.8. Tavoitteena on ollut, että liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustusharkinnassa arvioidaan, miten järjestöt toteuttavat hyvän hallinnon periaatteita toiminnassaan. Liikuntaa edistävien järjestöjen erityisavustuksissa on vuoden 2021 myönnöistä lähtien ollut käytössä nk. vastuullisuuskriteeristö, joissa yhtenä viidestä kriteeristä on hyvä hallinto. Kilpailutoimintaa harjoittavilla järjestöillä kriteeristöön kuuluu myös kilpailumanipulaation vastaisten toimien vaatimukset. OKM täsmentää hyvän hallinnon kriteerin sisältöä 2025 hakukierrokselle. Samalla arvioidaan kaikkien kriteerien toimeenpanoa järjestöissä.
Suomen urheilun eettinen keskus, SUEK ry arvioi kilpailutoimintaa järjestävien liikuntaa edistävien järjestöjen antidoping- ja kilpailumanipulaatio-ohjelmat. Arviointi alkoi loppuvuodesta 2023 ja valmistui 2024 keväällä. Kilpailumanipulaatio-ohjelmien arvioinnin tulokset vaikuttavat järjestöjen valtionavustuksen määrään vuodelle 2025. Lisäksi SUEK ry kouluttaa urheilun toimijoita kilpailumanipulaation ehkäisemiseksi.
Strategian ja toimenpideohjelman puitteissa on pyritty edistämään läpinäkyvyyttä kaikessa päätöksenteossa, erityisesti viranomais- ja poliittisessa toiminnassa. Sidonnaisuuksien ja eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi on pyritty laajentamaan muun muassa avoimuusrekisterin ja avoimen datan laajempaa käyttöä. Samalla on pyritty etsimään ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään läpinäkyvyyttä muun muassa julkisomisteisten yhtiöiden taloudellisesta toiminnasta ja päätöksenteon perusteista esimerkiksi parantamalla asiakirjajulkisuutta ja päätöksenteon avoimuutta.
3.1. Läpinäkyvyyden lisääminen viranomaistoiminnassa
3.1.1. Tavoitteena on ollut hallitusohjelman mukaisesti lisätä päätöksenteon avoimuutta selvittämällä ja arvioimalla julkisuusperiaatteen asianmukaisen toteutumisen ja toteuttamisen ongelmakohtia sekä niihin vaikuttavia toimia. Tavoitetta on edistetty osana oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävää, joka on ollut selvittää julkisuuslain ajantasaistamista. Työryhmän mietintö julkaistiin joulukuussa 2023 ja se on ollut lausuntokierroksella keväällä 2024. Mahdollisista muutoksista linjataan myöhemmin.
3.1.2. Tavoitteena on ollut selvittää keinoja, joilla ylempiä virkanimitysprosesseja voitaisiin tehdä entistä läpinäkyvimmiksi. Valtionhallinnon johtamisen kehittämishankkeen loppuraportti on julkaistu kesäkuussa 2022. Loppuraportti sisältää toimenpide-ehdotukset, joiden perusteella ylimmän johdon nimitysten ohjeistusta avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi on päivitetty syksyllä 2023.
3.1.3. Tavoitteena on ollut rajoittaa ja estää ennalta tilanteita, joissa valtion virkamiehen siirtyessä pois valtionhallinnosta salassa pidettävää tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaa tietoa ja siihen liittyvää tietämystä käytettäisiin uudessa palvelussuhteessa tai toiminnassa omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi. Laki valtion virkamieslain muuttamisesta (329/2022) tuli voimaan 1.6.2022. Lain myötä valtionhallinnon keskeisissä ylimmän johdon tehtävissä ja Puolustusvoimien tietyissä ylemmän johdon tehtävissä toimiville voidaan jatkossa asettaa enintään vuoden karenssi. Myös valtionhallinnon rekrytointiohjetta on päivitetty johtamisen kehittämishankkeen loppuraportin ehdotusten perusteella siten, että karenssisopimuksen tarpeen harkintaan tullaan kiinnittämään huomiota kaikissa rekrytoinneissa sekä käsittelemään nimitysmuistiossa ja nimityksen perusteluissa. Nimitysmuistiossa tulisi muun muassa arvioida karenssisopimuksen tarve. Valtionhallinnon johtamisen kehittämishankkeen loppuraportti käsitteli myös karenssisopimuksia.
3.2. Läpinäkyvyyden lisääminen poliittisessa toiminnassa
3.2.1. Tavoitteena on ollut parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Avoimuusrekisterilainsäädäntö (430/2023) astui voimaan 1.1.2024. Hyvää edunvalvontatapaa koskevaa ohjeistusta varten asetettiin 2023 neuvottelukunta, joka järjesti kuulemistilaisuuden lobbauksen eettisten suositusten luonnoksesta vaikuttamistyötä tekeville organisaatioille ja muille sidosryhmille ennen suositusten lopullista hyväksymistä. Ohjeistus hyväksyttiin kesäkuussa 2024.
3.2.2. Tavoitteena on ollut lisätä ylempien virkamiesten, ministereiden ja erityisavustajien sidonnaisuuksia koskevaa avoimuutta. Laki valtion virkamieslain muuttamisesta (329/2022) tuli voimaan 1.6.2022. Muutoksella sidonnaisuusilmoituksia koskeva sääntely ulotettiin koskemaan myös ministerin erityisavustajia. Muutoksia koskeva ohjeistus tuli voimaan samanaikaisesti. Sidonnaisuusilmoitusten sisältöä on standardisoitu GRECOn suosituksen mukaisesti ja valtioneuvostossa on otettu käyttöön lahjarekisteri, johon viedään tiedot ministereiden vastaanottamista lahjoista. Lahjarekisteristä on laadittu ohjeistus valtioneuvoston jäsenelle osoitetun lahjan, etuuden ja vieraanvaraisuuden vastaanottamisesta ja käsittelystä. Ohjeistus tuli voimaan toukokuussa 2021.
3.3. Läpinäkyvyyden lisääminen julkisissa hankinnoissa
3.3.1. Tavoitteena on ollut tehdä hankintaprosessia läpinäkyvämmäksi sekä edistää tervettä kilpailua selvittämällä muun muassa keinoja parantaa hankintayksiköiden tiedonsaantia. Hankinta-Suomi-ohjelmassa tiedonsaantia on parannettu liittyen harmaaseen talouteen ja tarjoamisen haasteisiin. Toukokuussa 2023 valmistui harmaan talouden torjuntaa käsittelevä ohje, jossa on tietoa tekijöistä, jotka altistavat harmaan talouden eri muodoille sekä ehdotuksia riskien pienentämiseksi. Hankintalaki (499/2021) muuttui 1.7.2021. Muutokset edistävät harmaan talouden torjuntaa siten, että hankintayksiköt voivat selvittää harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita toimittajan alihankkijasta sekä myös kynnysarvot alittavista pienhankinnoista. Katso lisää tavoitteen 4.2.1. raportoinnista.
Valtiovarainministeriö on käynnistänyt Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto ja ostolaskudatan julkaiseminen -hankkeen vuonna 2023. Hankkeen tavoitteena on määritellä kansallinen tavoitetila julkisia hankintoja koskevan tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä sekä arvioida toteutusvaihtoehdot julkisten hankintojen tietovarannoksi ja sen tietosisällöiksi sekä tietovarantoon liittyvät lainsäädännölliset vaatimukset. Valmistelua jatketaan vuoden 2024 aikana.
Hankinta-Suomen Toimivat hankinnat -teemaryhmässä on valmistunut kesäkuussa 2023 selvitys hankintojen pullonkauloista, joissa on ehdotuksia julkisten hankintojen kehittämisen painopistealueiksi hankintojen pullonkaulojen näkökulmasta sekä haasteiden juurisyitä purkavia toimenpide-ehdotuksia. Selvityksessä huomioitiin muun muassa in house -yhtiöihin liittyvien kaksoisroolien ongelmat. Valtiovarainministeriön selvitys mahdollisuuksista edellyttää sidonnaisuusilmoituksia hankintojen valmisteluun osallistuvilta henkilöiltä sekä muista eturistiriitatilanteiden ehkäisykeinoista on kesken.
Hankintalain muuttamista koskevassa lakiesityksessä (HE 115/2022 vp) yhtenä kohtana ehdotettiin KKV:n toimivaltuutta koskevaa säännöstä, jossa pidennettäisiin hankintavalvonnan määräaikoja sekä määräaikaa markkinaoikeudelle tehtävän esityksen antamiseksi. Esityksen käsittely kuitenkin raukesi eduskunnassa vaalikauden päättymiseen.
Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkosivut palvelevat kaikkia hankintayksiköitä ja yrityksiä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Verkkosivujen tarkoituksena on parantaa hankintayksiköiden ja yritysten osaamista julkisissa hankintaprosesseissa, auttaa julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon saannissa sekä edistää julkisiin hankintoihin liittyvää strategista ajattelua ja markkinoiden toimivuutta. Niin ikään hankintalain mukaisten ilmoitusvelvollisten hankintayksiköiden käyttämä HILMA-järjestelmän kehitystyö tukee tiedonsaantia.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjausta suorahankinnan ja pakollisen sopimusmuutosilmoituksen ilmoittamatta jättämisen sanktioinnista käsitellään hankintalakityöryhmässä, jonka työskentely käynnistyi keväällä 2024. Hankinta-Suomi-ohjelmassa (2024-2027) jatketaan hankintastrategian toimeenpanoa uuden rakenteen mukaisesti, mikä tukee eri tavoin hankintayksiköiden tiedonsaantia.
3.4. Läpinäkyvyyden edistäminen yritystoiminnassa
3.4.1. Tavoitteena on ollut, että toimijoilla on mahdollisimman paljon tietoa yritysten velvoitteiden hoitamisesta. Kokonaisuus on pitkälle edennyt. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teetti 2023 julkaistun tutkimuksen yritystietojen yleisöjulkisuuden lisäämisestä harmaan talouden torjunnan keinona.
TEM valmisteli tutkimuksen ehdotusten perusteella arviomuistion vaadittavista lainmuutoksista yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön edustajien kanssa. Arviomuistio oli lausunnolla elokuuhun 2023 asti. Sen jälkeen hanketta ei ole edistetty.
Valtiovarainministeriössä on käynnissä selvityshanke mahdollisuuksista edellyttää sidonnaisuusilmoituksia hankintojen valmisteluun osallistuvilta henkilöiltä sekä muista keinoista, joilla eturistiriitatilanteita ehkäistään.
3.4.2. Tavoitteena on ollut lisätä julkisomisteisten yhtiöiden läpinäkyvyyttä, mitä edistetään ja arvioidaan osana laajempaa julkisuuslain ajantasaistamisen hankekokonaisuutta. Hankkeen työryhmä on arvioinut toimenpideohjelman tavoitteen mukaisesti julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskemaan julkisen sektorin omistamia tai määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä. Hankkeen työryhmän mietintö on julkaistu loppuvuodesta 2023 ja se on ollut lausuntokierroksella keväällä 2024. Mahdollisista muutoksista linjataan myöhemmin.
Korruption paljastamisen tehostaminen vaatii keskeisiltä viranomaisiltä nykyistä parempia toimintaedellytyksiä. Korruptiotapausten paljastumisen edistämiseksi on pyritty parantamaan korruptiontorjunnassa keskeisten viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia sekä edistämään ilmoitusmahdollisuuksia muun muassa EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin myötä. Korruptiotietoisuuden lisääminen kytkeytyy olennaisesti tapausten paljastumisen edistämiseen.
4.1. Korruptiotapausten paljastumisen edistäminen vaali- ja puoluerahoituksessa
4.1.1. Tavoitteena on ollut parantaa edellytyksiä havaita vaali- ja puoluerahoituksen yhteyksiä korruptioon. Parlamentaarinen vaalityöryhmä on selvittänyt vaalilain, puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita ja työryhmän loppuraportti julkistettiin alkuvuodesta 2022. Työryhmän loppuraportin pohjalta aloitettu hallituksen esityksen valmistelu vaali- ja puoluerahoitusta koskevasta sääntelystä raukesi vaalikauden vaihtuessa. Uuden hallituksen esityksen valmistelu on käynnissä.
4.2. Korruptiotapausten paljastumisen edistäminen julkisessa toiminnassa
4.2.1. Tavoitteena on ollut, että julkisissa hankintaprosesseissa esiintyvää korruptiivista toimintaa havaitaan tehokkaammin, vahvistetaan hankintojen kanssa työskentelevien osaamista sekä järjestetään kuntien sisäiselle tarkastukselle tietoisuuden lisäämistä tukevaa koulutusta. Tavoite on saavutettu usean eri toimijan yhteistyö- ja koulutusponnistuksin. Keväällä 2023 Hankinta-Suomi-ohjelman yhteydessä julkaistiin harmaan talouden torjunnan työohje hankintayksiköille. Hankinta-Suomi-ohjelmassa tarjotaan myös oppimisklinikkoja tuotettujen oppaiden käyttöön ottamiseksi. Hankintaosaamisen itsearviointityökalu otettiin kansallisesti käyttöön osana Hankinta-Suomi-ohjelmaa kesällä 2022. Työkalu pohjautuu Euroopan komission kanssa yhteistyössä laadittuun ProcurComp -arviointimalliin, joka huomioi laajasti ja monipuolisesti hankinnoissa tarvittavan osaamisen.
Verohallinto on tehnyt jatkuvaa yhteistyötä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa kaupunkiyhteistyömallin parissa. Korruptioriskien tunnistaminen on ollut osa koulutuksia. Vero ja KKV aloittivat mallin pohjalta yhteistyön myös hyvinvointialueiden kanssa vuonna 2023. Myös Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämissä vuosiseminaareissa on vahvistettu hankintatoimijoiden osaamista, ja esimerkiksi vuonna 2021 teemana oli harmaan talouden torjunta hankintojen keinoin.
Hankintalaki (499/2021) muuttui 1.7.2021. Muutokset edistävät harmaan talouden torjuntaa siten, että hankintayksiköt voivat selvittää harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita toimittajan alihankkijasta sekä myös kynnysarvot alittavista pienhankinnoista. Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelua (VHS) on voitu käyttää vuodesta 2022 alkaen myös näiden poissulkemisperusteiden selvittämiseen. Lakimuutoksien vaikutuksia ja sitä, miten taustoja voidaan selvittää velvoitteidenhoitoselvityspalvelusta, on avattu sekä Kuntaliiton että valtiovarainministeriön järjestämissä koulutustilaisuuksissa.
Kuntaliiton sisäisten tarkastajien verkostolle järjestettiin kohdennettu koulutus tammikuussa 2022. Koulutukseen osallistui lähes 200 osallistujaa. Sisäisiä tarkastajia on koulutettu Sisäisten tarkastajat ry:n (IIA) kautta sekä joulukuussa 2021 että tammikuussa 2022. Myös Hanselin sekä HUSin hankintatoimelle toteutettiin koulutuksia keväällä 2022. Lisäksi Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa -opas on niin ikään tukenut kunnallishallinnon ja sisäisen tarkastuksen hyviä käytäntöjä. Osaamisen vahvistaminen jatkuu Hankinta-Suomi-ohjelman 2024-2027 toimeenpanokaudella
1.1.2023 voimaan astunut ilmoittajansuojelulaki (1171/2022) suojaa julkisissa hankintaprosesseissa korruptiota havainneita ja siitä ilmoittaneita henkilöitä. Tämä madaltaa ilmoituskynnystä ja parantaa mahdollisuuksia havaita julkisissa hankintaprosesseissa tapahtuvaa korruptiivista toimintaa sekä lisää tekijöiden kiinnijäämisriskiä. Ilmoittajansuojelulain koulutushankkeessa on koulutettu mm. tästä aiheesta. Toukokuuhun 2024 mennessä koulutushanke on tavoittanut noin 3 000 henkilöä eri valtionhallinnon ja julkisen sektorin organisaatioissa. Koulutukset jatkuvat hankkeen ajan.
4.2.2. Tavoitteena on ollut parantaa sisäisen tarkastuksen edellytyksiä havaita korruptiota laatimalla ja toimeenpanemalla korruptioriskeihin liittyvät ohjeet valtionhallinnon sisäisille tarkastuksille, selvittämällä ja toimeenpanemalla julkisen sektorin sisäisen tarkastuksen riippumattomuutta lisääviä keinoja sekä varmistamalla sisäisen tarkastuksen riittävät tiedonsaantioikeudet. Sisäisen tarkastuksen organisatorisen riippumattomuuden vahvistaminen valtionhallinnossa -selvitys valmistui kesäkuussa 2023. Selvitys toimii keskustelunavauksena ja jatkotoimenpiteistä linjataan sisäisen valvonnan neuvottelukunnassa.
Kesäkuussa 2023 julkaistiin myös Sisäisen tarkastuksen tiedonsaantioikeuksien turvaaminen -selvitysmuistio. Muistion tarkoituksena on kuvata sisäisen tarkastuksen asemaa virastossa sekä perustella tiedonsaantioikeuden tarpeellisuutta tehtävän suorittamisen näkökulmasta. Lisäksi muistiossa tuodaan esiin niitä keinoja, joilla sisäisen tarkastuksen tiedonsaantioikeutta voitaisiin pyrkiä varmistamaan. Myös marraskuussa 2022 valmistuneet korruptiontorjuntaan liittyvät ohjeet valtion virastoille ja laitoksille tukevat osaltaan sisäisen tarkastuksen roolin vahvistamista korruption torjunnassa.
Julkisten valvontaviranomaisten roolit, riippumattomuuden turvaavat rakenteet, toimintatavat ja työkalut korruptionvastaisessa toiminnassa -selvityksessä tarkastellaan julkisten valvontaviranomaisten rooleja, nykyisiä toimintatapoja ja käytössä olevia työkaluja korruptionvastaisessa toiminnassa, mukaan lukien sisäisen tarkastuksen riippumattomuuteen liittyviä kysymyksiä.
4.3. Korruptioepäilyistä ilmoittamisen helpottaminen ja ilmoittajien suojelun parantaminen
4.3.1. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ilmoittajansuojelua koskevan EU-direktiivin täytäntöönpanosta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta on pantu täytäntöön 1.1.2023 voimaanastuneella lainsäädännöllä (1171/2022). Hallituksen esitys (HE 147/2022 vp) annettiin eduskunnalle syksyllä 2022. Oikeusministeriö aloitti syyskuussa 2023 ilmoittajansuojelulain koulutushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kouluttaa ilmoittajansuojelulainsäädännöstä. Toukokuuhun 2024 mennessä koulutushanke on tavoittanut noin 3 000 henkilöä eri valtionhallinnon ja julkisen sektorin organisaatioissa. Koulutukset jatkuvat hankkeen ajan kevääseen 2025 saakka.
Hankkeen aikana on toteutettu kaikille avoin ja maksuton eOppiva-koulutus ilmoittajansuojelusta. Lisäksi korruptiontorjunta.fi-sivustolle on luotu oma ilmoittajansuojelua käsittelevä osio. Hankkeen aikana toteutetaan infovideo ilmoittajansuojelusta sekä toteuttamaan viestintää ja mainontaa aiheesta ja hankkeesta.
4.3.2. Tavoitteena on ollut tehostaa virkamiesten havaitsemien korruptioepäilyjen ilmoittamista toimivaltaiselle viranomaiselle. Tavoitetta edistettiin selvittämällä julkisten valvontaviranomaisten rooleja, nykyisiä toimintatapoja ja käytössä olevia työkaluja korruptionvastaisessa toiminnassa. Selvitys julkaistiin marraskuussa 2023. Oikeusministeriössä arvioitiin vuonna 2023 lisäksi rikosoikeudellisen virkavastuun ajantasaisuutta. Arviomuistiossa ja erillisessä selvityksessä huomioitiin myös virkavastuun laajentamistarpeiden sekä virkavelvoitteiden arviointi. Kysymystä virkavastuusta julkisomisteisten yhtiöiden kontekstissa on sivuttu myös oikeusministeriön 2024 julkaisemassa Lahjusrikossäännöstön kehittämistarpeita -selvityksessä. OECD:n kolmannen kierroksen suosituksen mukainen tavoite selvittää mahdollisuutta velvoittaa virkamiehiä ilmoittamaan oman toimintansa yhteydessä havaitsemastaan lahjusrikosepäilyistä toimivaltaiselle viranomaiselle on pitkälle edennyt.
4.4. Ulkomaisen lahjonnan tunnistamisen ja paljastamisen tehostaminen ja kansainvälinen korruption vastainen työ
4.4.1. Tavoitteena on ollut vahvistaa erityisesti ulkomailla toimivien viranomaisten kykyä tunnistaa korruptiota sekä kehittää riskienhallintaohjeistuksia ja prosesseja kehitysyhteistyön suunnittelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka saatettiin voimaan vuonna 2021, mikä on toiminut pohjana riskienhallintaohjeiden ja prosessien uudistustyölle. Vuonna 2023 julkaistiin lisäksi väärinkäytösnormi kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen, selvittämiseen ja niistä viestimiseen.
Lisäksi ulkoministeriö on edistänyt diplomaattikoulutuksessa olevien korruptio-osaamista diplomaattien kansainvälisten asioiden valmennuskursseilla vuosina 2022 ja 2023. Ohjeistus ulkomaille lähetetyille virkamiehille on laadittu, mutta odotti vielä julkaisua toimeenpanokauden lopussa. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on tuottanut ohjeistusta ulkomaille lähetettäville virkamiehille korruption tunnistamiseen ja torjuntaan liittyen. Tavoite on osin jatkuvaluonteinen erityisesti virkamiesten osaamisen ylläpitämisen sekä jatkuvan toimintaympäristön arvioinnin osalta.
Korruption torjuntaan liittyvän lainsäädännön toimivuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi selvitettiin muun muassa rikosprosessin toimivuutta lahjusrikoksissa. Tavoitteena oli selvittää mahdolliset ongelmat tapausten tunnistamisessa ja rikosprosessissa sekä arvioida ja toimeenpanna korruption torjunnan kannalta muita keskeisiä toimia.
5.1. Varmistetaan, että korruption torjuntaan liittyvä lainsäädäntö on riittävän tehokasta, tarkoituksenmukaista ja että siinä toteutuvat oikeusturvan vaatimukset
5.1.1. Tavoitteena on ollut, että vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoinnista tehdään lainsäädäntöehdotus, yhteisösakon rahamäärää korotetaan, RL 30 elinkeinotoiminnan lahjusrikosten tunnusmerkistöjen muuttamista sekä nykymuotoisen kilpailumanipulaatiosääntelyn riittävyyttä selvitetään. Kokonaisuutta on edistetty eri toimin, mutta pääosin toimeenpanokauden jälkeen. Esitysluonnos vaikutusvallan kauppaamisrikoksen säätämiseksi rangaistavaksi on ollut lausuntokierroksella vuonna 2022. Euroopan unionin direktiiviehdotus korruptiontorjumiseksi sisältää useita kriminalisointeja, ml. vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisoinnin. Direktiivin toimeenpanon yhteydessä toteutettaneen vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointi direktiivin asettamien reunaehtojen mukaisesti.
Yhteisösakon rahamäärän korottamista ei selvitetty tai edistetty toimeenpanokaudella 2021-2023, mutta vuoden 2024 puolella oikeusministeriön julkaisema arviomuistio rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuuksista tarkastelee muun muassa yhteisösakon korottamista osana rikosuhrimaksujen korotusvaihtoehtoja ja yhteisösakon määrään vaikuttaa myös useat direktiiviehdotukset, mukaan lukien korruptiontorjuntadirektiiviehdotus.
Niin ikään RL30 tunnusmerkistön yhtenäistämistä koskeva selvitys julkaistiin toimeenpanokauden päätyttyä. Oikeusministeriön toukokuussa 2024 julkaisema Lahjusrikossäännöstön kehittämistarpeita -selvitys tarkastelee mahdollisuuksia yhdenmukaistaa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin lahjusrikossääntelyä.
Nykyisen sääntelyn riittävyyttä kilpailumanipulaation torjunnassa ei selvitetty toimenpideohjelmakaudella 2021-2023.
5.1.2. Tavoitteena oli ilmoittajansuojeludirektiivin täytäntöönpano. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta on pantu täytäntöön 1.1.2023 voimaanastuneella lainsäädännöllä (1171/2022). Hallituksen esitys (HE 147/2022 vp) annettiin eduskunnalle syksyllä 2022.
5.1.3. Tavoitteena on ollut ministerivastuujärjestelmän mahdollisten kehittämistarpeiden selvittäminen GRECOn 5. arviointikierroksen suosituksen mukaisesti. Asiaa selvitettiin hankkeessa, jonka tarkoituksena oli laatia oikeudellista ministerivastuuta ja kansanedustajan syytelupapyyntöä koskevan sääntelyn nykytilaa ja julkisessa keskustelussa tehtyjä sääntelyn kehitysehdotuksia koskeva taustamuistio. Muistio julkaistiin elokuussa 2022. Greco on todennut vuoden 2023 seuranta-arvioinnissaan, että tavoite on osittain toteutettu ja eduskunnan odotetaan jatkavan keskustelua taustamuistion pohjalta.
5.1.4. Tavoitteena on ollut edistää tehokasta rikoshyödyn takaisinsaantia lahjusrikosasioissa selvittämällä nykysääntelyn toimivuutta. Lahjonta kansainvälisessä liiketoiminnassa: Sääntelyn, soveltamiskäytännön ja koulutuksen nykytila ja muutostarpeet -selvitys julkaistiin helmikuussa 2022. Selvityksessä arviotiin muun muassa menettämisseuraamuksia koskevan sääntelyn soveltuvuutta lahjusrikoksiin. Jatkotoimenpiteet valmistuneen selvityksen pohjalta ovat olleet harkinnassa. Myös vuoden 2024 puolella oikeusministeriön julkaisema Lahjusrikossäännöstön kehittämistarpeita -selvitys tarkastelee menettämisseuraamusten käytön soveltamisalaa. Tavoitetta edistettäneen uuden EU-konfiskaatiolainsäädännön toimeenpanon yhteydessä.
Maassamme esiintyvästä korruptiosta tiedetään edelleen vain vähän. Korruptiivinen toiminta tapahtuu useimmiten julkisuudelta piilossa ja korruptioepäilyistä tehdään vuosittain vain joitakin rikos- ja muun tyyppisiä ilmoituksia. Harva korruptiotapaus tulee viranomaisten tai kansalaisten tietoon. Strategian ja toimenpideohjelman osatavoitteena on ollut ajantasaisen tiedon lisääminen ja korruptioon sekä korruptiontorjuntaan liittyvän tutkimuksen edistäminen.
6.1. Korruptioon liittyvän tutkimustiedon lisääminen ja hyödyntäminen
6.1.1. Tavoitteena on ollut toteuttaa tutkimushankkeita, joiden kautta saadaan tietoa korruption luonteesta ja levinneisyydestä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. VN TEAS -hankkeina toteutettu korruption mittaamista ja tunnistamista edistävän KORSI-hankkeen raportti julkaistiin vuonna 2020. VN TEAS -selvitys Lahjonta kansainvälisessä liiketoiminnassa: Sääntelyn, soveltamiskäytännön ja koulutuksen nykytila ja muutostarpeet julkaistiin helmikuussa 2022. Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamassa KORPEN-hankkeessa tutkittiin yhteispohjoismaisesti korruption ja rahanpesun yhteyksiä kansainvälisessä liiketoiminnassa. Selvitys julkaistiin 2021.
Vuonna 2024 käynnistyvässä ISF-rahoitteisessa Tehoa korruptiontorjuntaan -hankkeessa tullaan rakentamaan kansallinen korruptiotilannekuva sekä toistettavissa oleva malli kansallisen korruptiotilanteen seuraamiseksi.
Näin ollen tavoitekokonaisuus on pitkälle edennyt, ja toimeenpanokaudella 2021-2023 toteutettujen tutkimus- ja selvityshankkeiden tuloksia pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa tilannekuvan rakentamiseen tähtäävässä hankkeessa sekä vuosille 2025 – 2027 laaditun toimenpideohjelman valmisteluissa.
Keskeneräisten ja valmistumattomien toimenpiteiden tilanne
Oikeusministeriö on asettanut kesäkuussa 2024 ministeriöiden välisen valmistelu- ja ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut päivittää korruptionvastaisen strategian toimenpideohjelma. Tässä päivitystyössä on soveltuvin osin huomioitu aiemman toimenpideohjelman keskeneräiset ja valmistumatta jääneet toimenpiteet sekä saavutetut tulokset. Tavoitteena on edelleen varmistaa toimenpideohjelman jatkuvuus ja vaikuttavuuden edistäminen, Suomen saamat kansainväliset suositukset, ajantasainen tutkimustieto sekä korruptiontorjunnan kannalta relevantit lainsäädäntö – ja selvityshankkeet valtionhallinnossa. Lue korruptionvastainen strategia ja toimenpideohjelma 2025 –2027.