Ilmoita korruptiosta
Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä.
Näin ilmoitat korruptioepäilystä:
- Käytä ensisijaisesti ja mahdollisuuksien mukaan organisaation sisäisiä ilmoituskanavia.
- Jos ilmoittaminen asiasta sisäisesti ei ole mahdollista tai kyse on tilanteesta, jossa sisäinen ilmoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista, tee ilmoitus oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan tai käänny poliisin puoleen.
Joissakin tapauksissa asiasta kannattaa kertoa tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle.
- Jos tekijä on viranomainen tai virkamies: eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri
- Jos epäily liittyy valtion taloudenhoitoon: Valtiontalouden tarkastusvirasto
- Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä: ulkoministeriö
- Jos epäilet kartellia: Kilpailu- ja kuluttajavirasto
- Jos epäilet veronkiertoa: Verohallinto
- Jos epäily liittyy finanssimarkkinoihin: Finanssivalvonta
Ilmoita ensisijaisesti sisäisesti, jos se on mahdollista
Jokaisella organisaatiolla tulisi olla ohjeet siitä, miten työntekijän pitää toimia, jos hän epäilee tai havaitsee väärinkäytöksiä.
Useilla eri organisaatioilla on käytössään ilmoittajansuojelulain (1171/2022) mukainen sisäinen ilmoituskanava. Tutustu mahdollisuuksien mukaan ennen ilmoittamista organisaatiosi ohjeistukseen sekä tämän sivuston ilmoittajansuojelua käsittelevään osioon.
Jos sisäistä ilmoituskanavaa ei ole, korruptioepäilystä voi ilmoittaa esimerkiksi sisäisen tarkastuksen yksikölle tai omalle esimiehelle tai tiettyjen korruptioepäilyjen osalta oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan.
Jos ilmoitusjärjestelmää ei ole, korruptioepäilystä voi kertoa esimerkiksi sisäisen tarkastuksen yksikölle tai omalle esimiehelle.
Aina organisaation sisäinen ilmoittaminen ei ole hyvä keino: voi esimerkiksi olla, että epäilet organisaatiosi johdon olevan mukana väärinkäytöksessä. Silloin asiasta kannattaa tehdä ilmoitus ulkopuoliselle taholle, kuten oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan.
Poliisille voit ilmoittaa rikoksista
Jos olet havainnut rikoksen tai epäilet sellaista, voit tehdä poliisille rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Henkilökohtaisesti tai sähköisesti tehty rikosilmoitus vaatii tunnistautumista. Jos haluat tehdä rikosilmoituksen nimettömänä, käytä sähköpostia tai lähetä aineisto kirjeitse.
Jos havaitset internetissä korruptioon viittaavaa aineistoa, voit lähettää poliisille vihjeen Nettivinkki-lomakkeella joko nimelläsi tai nimettömänä.
Kun ilmoittaja antaa luottamuksellisesti oikeita tietoja, poliisi ei paljasta hänen henkilöllisyyttään. Mahdollisen muun suojelun tarvetta arvioi yleensä tutkinnanjohtaja. Tahallinen väärien tietojen antaminen on rangaistava teko.
Voit ohjata asian tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle
Joissakin tapauksissa korruptioepäilystä kannattaa ilmoittaa suoraan tietylle viranomaiselle, jonka valvontavastuulle aihe kuuluu. Näin kannattaa toimia varsinkin, jos sisäinen ilmoittaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Tarvittaessa viranomainen siirtää asian poliisin käsiteltäväksi.
Oikeusasiamies ja oikeuskansleri
Jos havaitset, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho toimii väärin, voit tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelua ei voi tehdä nimettömänä. Oikeusasiamies voi nimettömän kantelun perusteella harkita asian tutkimista omana aloitteenaan.
Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävät ja toimivalta ovat pääosin samat. Kantelun voi periaatteessa tehdä kummalle tahansa. Tehtävien jaossa on joitakin pieniä eroja, jotka vaikuttavat siihen, kumpi kantelun lopulta tutkii. Kantelu täytyy tehdä kirjallisessa muodossa.
Ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan liittyvien korruptioepäilyjen osalta ilmoituksen voi tehdä oikeuskanslerin viraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, jos organisaatiosi sisäiseen ilmoituskanavaan ilmoittaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Lue asiasta lisää ilmoittajansuojelua käsittelevästä osiosta tai oikeuskanslerinviraston verkkosivuilta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto
Voit kannella Valtiontalouden tarkastusvirastolle, jos havaitset epäkohtia valtion viraston, liikelaitoksen tai valtion määräysvallassa olevan yhtiön taloudenhoidossa. Nimetöntä kantelua tarkastusvirasto ei tutki, ellei siihen ole erityisiä syitä.
Viranomaisilla on myös velvollisuus ilmoittaa tarkastusvirastolle väärinkäytöksistä, jotka liittyvät niiden omaan toimintaan.
Ulkoministeriö
Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä, voit käyttää ulkoministeriön ilmoituspalvelua. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Jos epäilet kartellia, voit ottaa yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartelliselvitysryhmään. Virastolla on käytössä myös vihjelomake. Vihjeen kartellista tai muusta kilpailunrajoituksesta voi lähettää nimettömänä. Julkisuuslain nojalla yhteydenottajan henkilöllisyys on myös mahdollista salata.
Verohallinto
Joe epäilet verovilppiä, anna vihje Verohallinnolle. Vihjeen voi lähettää nimettömänä.
Finanssivalvonta
Finanssimarkkinoihin, kuten rahasto-, vakuutus- tai pörssiyhtiöihin, liittyvistä väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa Finanssivalvonnalle. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.
Kansallinen lainsäädäntö ilmoittajansuojelusta
Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018 uutta direktiiviä, jolla vahvistettaisiin ilmoittajien suojelua kaikkialla EU:ssa. Suomessa laki ilmoittajansuojelusta astui voimaan 1.1.2023. Lain keskeisenä tarkoituksena on suojella lain soveltamisalaan kuuluvien rikkomusten ilmoittajien henkilöllisyyttä ja turvata ilmoittajien asemaa. Lisätietoja ilmoittajansuojelusta on ilmoittajansuojeluosiossa.