Korruptiontorjunta COVID-19-pandemian aikana

Juuso Oilinki 18.5.2021

Koronakriisin aikana useat kansainväliset järjestöt ovat varoittaneet COVID-19-pandemiaan liittyvästä kohonneesta korruptioriskistä ja kehottaneet valtioita tehostamaan korruptionvastaisia toimia. Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin (GRECO) on julkaissut jäsenvaltioilleen toimenpideohjeet korruption torjunnan tehostamiseksi pandemian aikana. OECD on laatinut selonteon korruption torjunnan tärkeydestä ja sen keinoista terveyskriisin aikana. Suomessakin tulisi suhtautua tilanteeseen vakavasti ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin torjunnan tehostamiseksi. Raporttien keskeiset huomiot käydään läpi tässä tekstissä.

COVID-19-pandemialla on globaali korruptioriskiä lisäävä vaikutus

Keskeisinä syinä kohonneelle riskille ovat GRECOn mukaan jäsenvaltioiden poikkeustilasta johtuvat vallan keskittyminen, poikkeukset perusoikeuksissa ja -vapauksissa sekä pandemiaan liittyvien laajojen EU-tukipakettien kanavoiminen jäsenvaltioille. Talouden elvytyspakettien toteutusvauhti on johtanut rutiinivalvontatoimenpiteiden mukauttamiseen tai lieventämiseen ja ennakkovalvonnan tai vaatimusten yksinkertaistamiseen. Kansainväliset järjestöt pitävät tärkeänä, että korruptionvastaista toimintaa yhdenmukaistettaisiin kaikissa pandemiaan liittyvissä prosesseissa.

Pandemian aikana korruptioriskit lisääntyvät entisestään korruptiolle alttiilla alueilla, kuten terveysalalla ja julkisissa hankinnoissa

Lahjonta vääristää terveysalan markkinoita ja voi johtaa huonompien tai väärennettyjen tuotteiden yleistymiseen markkinoilla. Lääkevalmisteiden ja terveysalan tarvikkeiden kiireellisiin hankintoihin liittyvät poikkeukselliset hankintaprosessit, ylikuormitetut hoitolaitokset ja ylikuormitettu hoitohenkilökunta lisäävät entisestään korruptioriskiä. Hätäapupäätöksissä tai kiireellisissä hankinnoissa asianmukaista prosessia ei välttämättä aina noudateta ja dokumentaatio voi jäädä puutteelliseksi, mikä vaikeuttaa riskienhallintaa ja tarkastuksia. Korruptio ilmenee terveysalalla muun muassa lahjontana niin hankinnoissa kuin terveydenhuollon palveluissa, eturistiriitoina, suosimisena ja tuotekehitykseen liittyvinä petoksina.

Mittavat tukitoimet lisäävät taloudellisten väärinkäytösten ja korruption riskiä

Korruptioriskit kasvavat myös yksityisellä sektorilla pandemian aikana. Poikkeuksellisen suuret taloudelliset tukitoimet talouden tasapainottamiseksi ovat välttämättömiä, mutta osaltaan lisäävät taloudellisten väärinkäytösten ja korruption riskiä. Erityisesti asiakirjaväärennökset ja väärän tiedon antaminen erilaisissa valtioavustusten ja tukien hakuprosesseissa, tuotesertifikaattien väärennökset, vaihtoehtoisten toimitusketjujen sertifiointien laiminlyönti ja yksittäisten työntekijöiden väärinkäytökset ovat lisääntyneet pandemian aikana. Lisäksi myös sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyvä riski on kohonnut. Järjestäytyneet rikollisryhmittymät puolestaan ovat soluttautuneet pandemian aikana enenevissä määrin laillisiin liiketoimiin ja hyödyntävät kansalaisten heikkoa luottamusta hallituksiin sekä kriisin myötä heikentynyttä valvontaa.

Riski epäasiallisesta vaikuttamisesta säädösvalmistelussa

COVID-19-pandemian seurauksena hallitukset ympäri maailmaa valmistelevat kiireesti uutta lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan mahdollisimman tehokkaat keinot pandemian ja sen haittavaikutusten torjumiseksi. Normaalista lainvalmisteluprosesseista poikkeavat kiireelliset lainvalmisteluhankkeet, joissa laaja-alaiset sidosryhmäkuulemiset ja normaalitasoinen avoimuus eivät ole välttämättä mahdollisia, saattavat kasvattaa epäasiallisen vaikuttamisen riskiä säädösvalmistelussa.

Miten korruptiota ja petoksia voidaan torjua kriisiaikana?

Kriisiaikana hallitusten tulisi panostaa julkisilla varoilla rahoitettujen palvelujen valvontaan erityisesti terveydenhuollossa. OECD suosittaa hallituksia toteuttamaan useita toimenpiteitä integriteetin varmistamiseksi julkisissa hankinnoissa, kuten yksityiskohtaisten toimintasuunnitelmien kehittämisen kriisitilanteessa toteutettavista hankintastrategioista, voimassa olevien puitesopimusten ja kaikkien hätähankintaprosessien tarkastamisen ja valvonnan. Sisäiset tarkastustoiminnot, ylimmät tarkastuselimet ja muut valvontaviranomaiset ovat tärkeässä roolissa. Sekä sisäisillä että ulkoisilla tilintarkastajilla on myös hyvät mahdollisuudet tukea organisaatioita riskien hallinnassa lyhyellä aikavälillä. Asianmukaiseen riskienhallintaan ja väärinkäytöksien paljastamiseen tulisi panostaa myös Suomessa. Muun muassa väärinkäytösten paljastamiseen liittyvät ilmoituskanavat tulisi edellä mainittujen lisäksi ottaa käyttöön laaja-alaisesti.

COVID-19-rokotteiden valmistukseen, hankintaan ja jakeluun liittyvät korruptioriskit ovat uhka taloudelle ja kansanterveydelle maailmanlaajuisesti. Näitä riskejä ovat standardien vastaisten ja väärennettyjen rokotteiden pääsy markkinoille, rokotteiden varastaminen jakelujärjestelmissä, rokotteiden kehittämiseen ja jakeluun tarkoitetun hätärahoituksen vuotaminen, nepotismi, suosikkijärjestelmät ja korruptoituneet hankintajärjestelmät. Useat kansainväliset järjestöt ovat antaneet varoituksia COVID-19-liitännäisistä väärennetyistä lääkkeistä. Näiden tuotteiden markkinointi verkossa kasvaa GRECOn mukaan räjähdysmäisesti. Tämän tyyppinen rikollisuus liittyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka torjunta edellyttää tehokasta rajat ylittävää reaaliaikaista yhteistyötä. Suomessakin tulisi varmistaa, että tietojen vaihto eri kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten välillä asiaan liittyen on sujuvaa ja toimintaprosessit ovat väärinkäytöstapausten varalta selvät ja ennalta suunnitellut. Myös rahanpesun torjuntaa tekevät viranomaiset ovat keskeisessä roolissa pandemian aikaisten petosten torjunnassa.

Kriiseihin varautuminen ja pandemian jälkeinen aika

Korruption ja väärinkäytösten torjuntaan kriisitilanteissa tulisi panostaa tulevaisuudessa enemmän. Vastuu on yhteinen, mutta korostuu toimijoilla, jotka tekevät päätöksiä julkisten varojen käytöstä. Julkisten hankintayksiköiden, valtionavustuksia myöntävien viranomaisten ja näitä valvovien tahojen tulisi panostaa väärinkäytösten ja korruption ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen. Heillä tulisi olla käytössään mahdollisimman yhtenäiset menettelytavat sekä riittävät työkalut. Sekä valtio-omisteisten yhtiöiden että yksityisen sektorin toimijoiden tulisi varmistaa, että hyvää hallintotapaa ja sisäistä valvontaa ylläpidetään riskipohjaisen lähestymistavan avulla myös pandemian aikana. Kansainväliseen kauppaan liittyvien agenttien ja muiden välikäsien käyttämistä tulisi harkita huolellisesti. Yritystoiminnassa sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden taustaselvityksillä on merkittävä rooli väärinkäytös- ja maineriskien hallinnassa.

COVID-19-pandemian pahimman vaiheen jälkeen olisi tarpeen analysoida myös pidemmän aikavälin korjaustoimenpiteitä. Erityisesti tulisi arvioida ja tarkistaa pandemian aikaista julkisten varojen käyttöä ja niihin liittyneitä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja. Mahdollinen selvitys antaisi paremmat edellytykset selviytyä paremmin tulevista kriisitilanteista ja vähentäisi korruption ja väärinkäytösten riskiä.

Lähteet:

Policy measures to avoid corruption and bribery in the COVID-19 response and recovery: https://www.oecd.org/coronavirus/policy-responses/policy-measures-to-avoid-corruption-and-bribery-in-the-covid-19-response-and-recovery-225abff3/

Corruption Risks and Useful Legal References in the context of COVID-19: https://rm.coe.int/corruption-risks-and-useful-legal-references-in-the-context-of-covid-1/16809e33e1

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana oikeusministeriössä.