Usein kysyttyä korruptiosta
Tälle sivulle on koottu vastauksia kysymyksiin, joita korruptiosta usein kysytään.
Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Näin todetaan korruptionvastaisen yhteistyöverkoston laatimassa strategiassa. Korruptiolla on lukuisia muitakin määritelmiä, mutta useimmissa mainitaan juuri toimiminen normien vastaisesti sekä eduntavoittelu.
Etu on yleensä sellainen, johon sen tavoittelijalla ei todellisuudessa olisi oikeutta. Se parantaa hänen asemaansa ainakin hetkellisesti ja voi olla missä muodossa tahansa. Etu ei ole aikaan sidottu: se voidaan saavuttaa ennen vaikutusvallan väärinkäyttöä tai hyvinkin paljon sen jälkeen.
Tarkka rajanveto hyödyllisen verkostoitumisen ja tuomittavan korruption välillä on vaikeaa. Tilanteen arviointiin vaikuttavat muun muassa olosuhteet, henkilöiden asema ja edun laatu. Rikosoikeudellisen rajan määrittelee viime kädessä tuomioistuin.
Aina on kuitenkin hyödyllistä arvioida omaa toimintaa ja sitä, miltä se näyttää ulospäin. Esimerkiksi: voisiko henkilön tai organisaation uskottavuus vaarantua, jos jokin media kiinnostuisi tekemään aiheesta jutun? Toiminta voi olla eettisesti arveluttavaa, vaikka kyseessä ei olisikaan varsinainen rikos.
Korruptioon voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin yritysten edustajat. Myös yritys voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Vaikutusvalta ei tarkoita ainoastaan valtaa tehdä päätöksiä. Se voi olla myös vaikuttamista toisen toimijan toimintaan, käyttäytymiseen, mielipiteisiin tai päätöksentekoon.
Etujen antaminen, tarjoaminen, vastaanottaminen tai pyytäminen on korruptiota, jos se vaikuttaa toisen toimintaan tai käyttäytymiseen epäeettisellä tavalla.
Usein korruption piiriin kuuluvia tekoja arvioidaan virka- ja lahjusrikoksina sekä petos-, kavallus-, rahanpesu- ja sisäpiiririkoksina. Korruptio on kuitenkin laaja ilmiö, eikä kaikki korruptio ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa.
Selvimmin rangaistavuus näkyy lahjusrikoksissa. Perusmuotoisissa lahjusrikoksissa rangaistukset vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeuteen. Jos lahjus on erityisen arvokas, rikosta voidaan pitää törkeänä. Silloin rangaistuksena on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Niin sanottua katutason korruptiota ei Suomessa juuri ilmene, vaan korruptio piiloutuu verkostoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Valtaosa korruptiorikollisuudesta on piilorikollisuutta. Siksi Suomessa esiintyvästä korruptiosta tiedetään vähän eikä poliisin tai tuomioistuinten tilastoista saada riittävän kattavaa kuvaa maamme korruptiotilanteesta.
Korruptiosta vapaita maita ei ole, ja se pätee myös Suomeen. Suomessa korruptionvastaiset toimet ovat kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna hyvin vähäisiä. Korruptiota ei aktiivisesti pyritä paljastamaan, mikä osaltaan aiheuttaa sen, että ilmiön laajuutta on vaikea määritellä.
Tutkimukset osoittavat, että korruptiota esiintyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä monella alalla ja kontekstissa. Lue riskialueista Korruptio Suomessa -sivulta.
Korruptionvastaiseen työhön osallistuu laajalla rintamalla eri ministeriöitä, viranomaisia ja muita toimijoita. Oikeusministeriö on perustanut korruptionvastaisen yhteistyöverkoston. Suomessa ei ole erillistä korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa.
Olennainen osa kokonaisvaltaista korruptiontorjuntaa on selkeä lainsäädäntö, joka antaa viranomaisille riittävät mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin ja jolla on ennaltaehkäisevää vaikuttavuutta. Suomessa myös toimiva viranomaisyhteistyö ja riittävät tiedonvaihtovaltuudet ovat tärkeitä tekijöitä korruptiontorjunnan onnistumisessa.
Myös kansalaisilla ja journalismilla on tärkeä rooli päätöksentekoon liittyvän korruption torjunnassa.
Toimijoista, korruptionvastaisesta strategiasta ja keskeisestä lainsäädännöstä kerrotaan tarkemmin Korruptiontorjunta Suomessa -osiossa.
Olitpa sitten yksityishenkilö, virkamies, poliitikko tai yrityksen edustaja, voit omalla esimerkilläsi vaikuttaa yleiseen asenneilmapiiriin. Jokaisen tulisi tehdä osuutensa sen eteen, että oma organisaatio ja koko suomalainen yhteiskunta olisi mahdollisimman vapaa korruptiosta.
Korruptiolla on vakavia seurauksia sekä yhteiskunnallisesti että yksilötasolla. Se hidastaa taloudellista kehitystä, vääristää verovarojen käyttöä, lisää eriarvoisuutta ja ympäristötuhoja sekä heikentää demokratiaa. Korruptiontorjunta kuuluu kaikille, ja siitä myös hyötyvät kaikki.
Hyödyllisiä vinkkejä ja toimintaohjeita löydät Toimi oikein -osiosta.
Jokaisella organisaatiolla tulisi olla ohjeet siitä, miten työntekijän pitää toimia, jos hän epäilee tai havaitsee väärinkäytöksiä. Joillakin organisaatioilla voi olla käytössä sisäinen ilmoitusjärjestelmä, joissakin käytäntönä on ilmoittaa asiasta esimiehelle.
Aina organisaation sisäinen ilmoittaminen ei tunnu hyvältä keinolta: voi esimerkiksi olla, että epäilet juuri esimiehesi olevan mukana väärinkäytöksessä. Silloin asiasta kannattaa ilmoittaa ulkopuoliselle taholle.
Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä. Jos epäilet rikosta, voit aina ottaa yhteyttä poliisiin.