Edistysaskelia korruptiontorjunnassa

Juuso Oilinki ja Venla Mäntysalo 16.12.2019

Suomi on ottamassa korruption torjunnassa askeleita eteenpäin, sillä oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä on päättänyt käynnistää korruption vastaisen strategian ja toimeenpanosuunnitelman valmistelun vuosille 2020 – 2023. Strategian laatiminen ja toimeenpano ovat keskeisessä roolissa korruptiontorjunnan työkaluna. Tavoitteena on tehostaa korruption torjuntaa ja luoda yhteiskunta, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

Kansainväliset järjestöt ovat eri yhteyksissä suosittaneet Suomelle korruptionvastaisen strategian tai toimenpideohjelman laatimista. Esimerkiksi YK:n korruptionvastaisen yleissopimus suosittaa jäsenvaltioita laatimaan ja toimeenpanemaan korruptionvastaisen ohjelman, jolla varmistetaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, julkisen hallinnon ja varojen käytön objektiivisuus ja oikeudenmukaisuus sekä riittävä avoimuus, integriteetti ja vastuullisuus. Kansainvälisesti ei ole olemassa yhtä korruption torjunnan mallia, joka sopii kaikille. Sen vuoksi korruptionvastainen toiminta tulee suunnitella kansallisesti.

Mitä siis on tiedossa tulevaisuudessa? Korruptionvastaisen strategian keskeisinä hankkeina meillä Suomessa ovat viranomaisrakenteiden vahvistaminen ja selkeyttäminen, korruptiotietoisuuden sekä läpinäkyvyyden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tehostaa korruptiotapausten paljastumista, selvittää lainsäädännön toimivuutta ja edistää tutkimusta.

Strategiassa on tarkoitus ottaa huomioon ne erityispiirteet, joita liittyy suomalaiseen päätöksentekoon ja hallintoon. Kansallisessa kontekstissa on tarpeellista huomioida niin luottamuksen kulttuuriin kuin paikalliseen päätöksentekoon liittyvät haasteet sekä yksityiskohtaiset tiedon saatavuuteen ja resursseihin liittyvät kysymykset.

On syytä muistaa, että tehokkaampi valvonta ja vastuullisuus eivät sulje pois luottamuksen kulttuuria. Ilmoittamiskanavat ovat tukemassa eettisemmän kulttuurin edistämistä ja ennaltaehkäisemässä väärinkäytöksiä.

Korruptiontorjunnan kannalta keskeisiä edistysaskeleita ovat myös muun muassa EU:n ilmoittajan suojeludirektiivin kansallinen täytäntöönpano, joka on käynnistymässä. Lisäksi edunvalvojien toiminnan avoimuutta lisäävän avoimuusrekisterin valmistelu on alkamassa osana hallitusohjelmaa.

Näiden hyvien uutisten keskellä on hyvä muistaa, että korruptiontorjunta on kaikkien yhteinen tehtävä. Tarvitsemme yhteistä tahtoa, johdon esimerkkiä ja koko organisaation sitoutumista sekä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Niin yksilöt kuin organisaatiot voivat omalla toiminnallaan ja esimerkillään edistää oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

Kannustamme organisaatioita liittymään korruptionvastaiseen #eikorruptiolle-kampanjaan!

Kirjoittajat toimivat erityisasiantuntijoina oikeusministeriössä.