Kansainvälinen yhteistyö

Korruptiontorjuntaan liittyvää kansainvälistä yhteistyötä tehdään monella foorumilla.

Suomi osallistuu korruptionvastaiseen työhön useissa eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa toimielimissä:

Monet toimielimistä ovat arvioineet Suomen toimintaa ja antaneet suosituksia siitä, miten Suomessa voitaisiin tehostaa korruptionvastaista työtä.

OECD torjuu kansainvälistä lahjontaa

Suomi on jäsenenä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä (Organisation for Economic Cooperation and Development), joka kuuluu maailman johtaviin korruptiontorjunnan järjestöihin. Yksi sen keskeisistä tehtävistä on torjua lahjontaa kansainvälisissä liikesuhteissa.

Maatarkastukset ovat OECD:n tärkein keino seurata ja edistää sitä, miten ulkomaisten virkamiesten lahjontaa torjutaan. Lahjonnan torjunnasta on laadittu kansainvälinen yleissopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1999.

Euroopan neuvosto ja GRECO, korruptionvastainen toimielin

Euroopan neuvoston korruptionvastainen työ koostuu kolmesta osa-alueesta.

Se tarkoittaa, että neuvosto

  • asettaa yleissopimuksilla standardit korruptiontorjuntaan
  • valvoo yleissopimusten täytäntöönpanoa jäsenmaissa
  • antaa tarvittaessa teknistä apua ja tekee yhteistyötä valtioiden ja instituutioiden kanssa.

Euroopan neuvostolla on korruptionvastainen toimielin GRECO (Group of States against Corruption). Se valvoo Euroopan neuvoston rikos- ja siviilioikeudellisten sopimusten noudattamista. Käytössä on keskinäiseen arviointiin ja vertaispaineeseen perustuva prosessi, jossa yhdistyy käytännön toimijoiden ja valtion edustajien asiantuntemus.

Suomi liittyi GRECOn jäseneksi vuonna 1999. Sen jälkeen Suomi on ollut useasti ryhmän arvioitavana eri teemoista.

YK ja korruptionvastainen yleissopimus

Yhdistyneet kansakunnat on laatinut korruptionvastaisen yleissopimuksen (UNCAC, United Nations Convention against Corruption). 

Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää ja vahvistaa toimenpiteitä, joilla torjutaan korruptiota ja edistetään kansainvälistä yhteistyötä korruptiontorjunnassa. Lisäksi sopimuksella pyritään edistämään rehellisyyttä, vastuullisuutta sekä julkisten asioiden ja julkisen omaisuuden asianmukaista hoitoa. 

Suomi ratifioi yleissopimuksen vuonna 2006.

Korruptiontorjunta on myös yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joita Suomi oli mukana hyväksymässä vuonna 2015. Se tarkoittaa, että Suomelta odotetaan toimenpiteitä kaiken korruption vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä.

EU:n monet toimielimet torjuvat korruptiota

Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2010 sisäisen turvallisuuden strategian. Strategian tarkoitus on kehittää kansalaisten suojelua ja tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Erityisesti keskitytään rajoja ylittävän rikollisuuden, kuten korruption, torjuntaan. 

Euroopan komissiolla on poliittiset valtuudet seurata korruptionvastaisia toimia ja kehittää EU:lle kattava korruptionvastainen strategia yhteistyössä GRECOn kanssa. 

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF on Euroopan unionin virasto, joka tutkii EU:n budjettiin liittyviä petoksia ja korruptiota. OLAF valvoo komission petosten vastaisen strategian täytäntöönpanoa.

EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikkö Eurojust edistää viranomaisten yhteistyötä vakavan, rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Korruptiorikokset ovat yksi sen painopistealueista. Eurojustissa on edustus jokaisesta EU:n jäsenmaasta. Jäsenten tehtävänä on koordinoida kansallisia viranomaisia tutkinta- ja syytetoimien eri vaiheissa. 

Myös Europolilla on keskeinen asema Euroopan turvallisuusjärjestelmässä. Europol on EU:n lainvalvontavirasto, jonka tehtävänä on parantaa turvallisuutta ja avustaa lainvalvontaviranomaisia EU-maissa. Se avustaa EU-maiden lainvalvontaviranomaisia erityisesti vakavan kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. 

Lisäksi EU:n vastuullisuusdirektiivi on tärkeä korruption torjunnan ja ennaltaehkäisyn kannalta. Suomessa sen pohjalta hyväksyttiin kirjanpitolain muutos joulukuussa 2016. Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa suuret yhtiöt raportoimaan omista toimintalinjoistaan, jotka koskevat ympäristöä, työntekijöitä ja sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa.

IACA kouluttaa korruptiontorjuntaan

IACA (International Anti-Corruption Academy) on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 2010 YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston, Itävallan sekä OLAFin aloitteesta. 

IACA järjestää korruptiontorjuntaa koskevia koulutuksia ja seminaareja. Se sijaitsee Itävallassa.

Suomi liittyi IACA:n jäseneksi vuonna 2014.

EPAC/EACN kehittää korruptiontorjunnan menetelmiä

EPAC (European Partners Against Corruption) on Euroopan neuvoston maiden korruptiontorjuntaviranomaisten ja poliisin laillisuusvalvontavirastojen järjestö. Sen toimintaan on sulautunut myös EU:n korruptiontorjunnan verkosto EACN (European contact point network against corruption).

EPAC/EACN on yli 60 jäsenvaltion viranomaisten yhteistyöfoorumi, jolla jaetaan kokemuksia ja kehitetään korruptiontorjunnan menetelmiä. Sen suomalainen jäsenviranomainen on Poliisihallitus.

ETYJ tukee vastuullisten instituutioiden rakentamista

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ on kansainvälinen järjestö, joka käsittelee poliittis-sotilaallisia, ihmisoikeudellisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä turvallisuuskysymyksiä. 

ETYJ avustaa osallistujavaltioita korruption torjumisessa ja demokraattisten, vastuullisten instituutioiden rakentamisessa.

Kaikki Euroopan, Pohjois-Amerikan sekä Keski-Aasian maat ovat ETYJin jäseniä. Järjestöllä on lisäksi kumppanimaita Välimeren ja Aasian alueelta.

Kansainvälinen yhteistyö – muut sivut