Korruptiontorjunta on turvallisuuspolitiikkaa
Hyvä hallintotapa, päätöksenteon läpinäkyvyys ja yhteiskunnallinen avoimuus mielletään usein demokratian ja oikeusvaltion kulmakiviksi. Tästä huolimatta esimerkiksi päätöksenteon prosessien avoimuus, julkisen rahan vastuullinen käyttö, päättäjien intressiristiriitojen säätely tai lobbauksen rajoittaminen nähdään herkästi lähinnä kansalaisia miellyttävänä tai yleisesti yhteiskunnallista luottamusta parantavina toimenpiteinä. Näiden ns. “pehmeän vallan” piiriin luettavien ominaisuuksien lisäksi avoimella hallintotavalla ja korruptiontorjunnalla on kuitenkin tärkeä ulkopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen rooli. Tämä johtuu osittain sekä siitä, että korruptiovapaa yhteiskunta on vastustuskykyinen myös ulkopoliittisia uhkia vastaan, että niistä haavoittuvaisuuksista, joita korruptioriskit aiheuttavat esimerkiksi maanpuolustukselle.
Korruptio autoritaarisen ulkopolitiikan kulmakivenä
Oikeusvaltiosta ja demokratiasta piittaamattomat toimijat ovat käyttäneet korruptiota poliittisena välineenä historiasta aina tähän hetkeen saakka. Euroopassa käytävä sota osaltaan muistuttaa, miksi korruptio on riski myös ulkopolitiikalle. Hyvän hallinnon ja korruptiontorjunnan heikkoudet voivat avata väylän ulkopoliittiseen vaikuttamiseen, joka on jopa sodankäyntiä tehokkaampi.
Transparency Internationalin turvallisuuspolitiikan yksikkö on tutkinut laajasti ulkopoliittisen vaikuttamisen ja korruption yhteyttä. Sen mukaan Venäjä on käyttänyt korruptiota ulkopoliittisena vaikuttamisvälineenä laajasti ainakin 2000-luvun aikana. Esimerkiksi Ukrainan tapauksessa Venäjä on pyrkinyt käyttämään energiapolitiikkaa ja kaasuyhtiöiden kansainvälistä kauppaa poliittisen valta-asemansa säilyttämiseksi vuoden 2004 oranssin vallankumouksen jälkeen.Venäjä ei ole ainoa toimija, jonka raportoidaan käyttävän korruptiota ulkopolitiikan työkaluna. Qatarin ja Marokon tuoreet lahjusepäilyt EU:n ytimessä osuvat energiakriisin keskelle. Qatar on ollut EU:n merkittävimpiä nestemäisen maakaasun lähteitä, kun taas Marokko on pyytänyt EU:n tukea Länsi-Saharan maarajoja koskevissa kiistoissa.
Korruption ulko- ja turvallisuuspoliittiset riskit koskettavat myös Suomea. Pohjolan maat eivät ole tyhjiössä, vaan myös meidän on valmistauduttava samoihin riskeihin, mitä muualla maailmassa on.
Hyvä hallinto voi olla maanpuolustuksen sokea kulma
Vakaassa ulkopoliittisessa ilmastossa Suomi kestää hyvin korruptioon tai poliittiseen integriteettiin kohdistuvia kriisejä. Esimerkiksi vaalirahoituskriisiä tai lobbauksen läpinäkyvyyden puutteita on paikattu verkkaiseen tahtiin. Tämä reaktiivinen toimintatapa ei kuitenkaan ole riittävä, mikäli vihamielinen toimija pyrkii käyttämään poliittisen integriteetin tai korruptiontorjunnan heikkouksia järjestelmällisesti hyväkseen.
Tämä riski ei ole myöskään liittynyt pelkästään poliittisiin päättäjiin. Erilaiset yritykset ovat usein liittyneet korruptiojärjestelyihin, joka osaltaan korostaa myös yksityisen sektorin toimijoiden yhteiskunnallista vastuuta ja niiden korruptiontorjunnan tärkeyttä. Etenkin yksityisen intressin ja poliittisen vaikuttamisen linkki näkyy usein rahan ja politiikan hankalana suhteena. Turvallisuuspoliittisesti se voi liittyä esimerkiksi merkittävien päätöksentekijöiden siirtymiseen ulkomaisten toimijoiden palvelukseen tai konsulttipalveluiden tarjoamiseen turvallisuuspoliittisesti herkällä alueella, päättäjien osakkuuksiin tai omistajuuksiin ulkomaankauppaa käyvissä yrityksissä tai kevyin perustein tehtyihin ylellisiin ulkomaanvierailuihin, jotka kohdemaan toimijat kustantavat.
Useat näistä riskitapauksista eivät ole laittomia. Se osaltaan korostaa, miksi hyvän hallintotavan heikkoudet voivat olla merkittävä haavoittuvuus. Jos oikeusvaltio, politiikka, yhteiskunnalliset instituutiot ja julkiset toimijat eivät ole uskottavia, niitä vastaan on helppo hyökätä ulkoa käsin. Esimerkiksi vaalirahoituslaissa on yhä salailulle mahdollistavia aukkoja, samoin päätöksentekijöiden kaksoisrooleissa, lobbaamisesta puhumattakaan. Kaikkia näitä haavoittuvaisuuksia voi hyödyntää myös ulkopoliittisesti.
Avoin toimintatapa on miekkaa vahvempi
Korruption harmaa alue tulee ymmärtää vakavana riskinä. Päätöksenteon läpinäkyvyyden, eheyden ja vastuullisuuden kehittäminen ei ole kansalaisia miellyttävä stuntti, vaan parhaimmillaan se kehittää koko yhteiskunnan sietokykyä. Korruptiontorjunta ja hyvän hallintotavan kehittäminen ei ole pelkästään ulkoisten uhkien torjumista, sillä korruptio heikentää myös varsinaista maanpuolustusta.
Mikään puolustuspoliittinen budjetti ei ole tarpeeksi suuri puolustamaan valtiota, jonka poliittinen koneisto tai korruptiontorjunta ei ole kunnossa. Afganistanin ‘aavesotilaat’ muistuttavat, että maanpuolustuksen puutteellinen korruptiontorjunta ja integriteetti saattaa romahduttaa koko puolustusvoimat. Kärjistetysti voi väittää, ettei maanpuolustuksen määrärahoilla tai maanpuolustustahdolla ole väliä, mikäli valtioon ja päätöksentekoon voidaan vaikuttaa korruption avaamien väylien kautta aseellista toimintaa paremmin. Transparency Internationalin Government Defence Integrity Index paljastaa, että myös Suomen maanpuolustuksessa on korruptiontorjunnan osalta kehitettävää.
Suomalaisen korruptiontorjunnan aukkojen paikkaaminen vaatii poliittista tahtoa. Usein korruptiontorjunnan aukot kuitenkin ymmärretään vasta, kun niiden riskit käyvät toteen. Avoimuuden ja vastuullisuuden kehittäminen ei ole välttämättä mehukkain aihe, mutta kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä pienetkin haavoittuvaisuudet voivat olla erittäin arvaamattomia.
Kirjoittaja
Ilkka Penttinen-Fouto, Transparency International Suomi
Lähteitä
Transparency International Defence and Security: Government Defence Integrity Index.
OECD Integrity Forum: Reinforcing Democracies in a Globalised World - Countering Foreign Covert Influence and Foreign Interference. Katso tallenne tästä.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin sivullamme blogina.
