Julkisten valvontaviranomaisten korruptiontorjunnan tehokkuus vaihtelee

Selvityksessä julkisten valvontaviranomaisten rooleista ja menettelytavoista korruptiontorjunnassa tunnistetaan niin kehityskohteita kuin vahvuuksia. Erityisesti korruptioriskien sekä niiden erilaisten ilmenemismuotojen tunnistamisessa ja arvioinnissa havaitaan selvityksessä puutteita. Ratkaisuja voisi löytyä muun muassa tietoisuuden lisäämisellä sekä valvonnan riippumattomuuden vahvistamisella.

Julkisilla valvontaviranomaisilla, kuten valtion virastoilla ja kunnilla, on velvollisuus järjestää riippumaton ja tehokas korruptiontorjunta, jolla ehkäistään edun tavoittelemiseksi tapahtuvaa vaikutusvallan väärinkäyttöä sekä turvataan hallinnon lainmukaisuutta. Tutkimusten mukaan korruption riskialueet ja ilmenemismuodot elinkeinoelämän ja viranomaisten välisessä toiminnassa ovat moninaiset. Julkiset valvontaviranomaiset eivät vielä kuitenkaan ole määrittäneet roolejaan, valvonnan riippumattomuutta varmentavia toimintatapoja ja tehokkaita työkaluja korruptionvastaisessa toiminnassa.

Valvontaviranomaisten menettelytavat eivät perustu korruption riskialueiden ja ilmenemismuotojen arviointiin

Tietoisuus korruptiolle altistavista ja sen mahdollistavista tekijöistä, riskialueista ja erilaisista ilmenemismuodoista vaihtelevat. Tietoisuutta ja ymmärrystä korruptiosta ei ole suunnitelmallisesti varmistettu ohjeistuksella, tiedottamisella ja kouluttamisella. Korruption riskialueita ja ilmenemismuotoja ei ole valtion virastojen ja kuntien valvontavastuulle kuuluvan toiminnan näkökulmasta järjestelmällisesti tunnistettu ja arvioitu. Korruptiontorjunnan periaatteita ja toimintatapoja ei ole määritetty ja kohdennettu nimenomaisesti korruptioriskien sekä niiden erilaisten ilmenemismuotojen perusteella.

Korruptiontorjunnan kehittyneimpiä osa-alueita ovat laaditun selvityksen mukaan:

• johdon suhtautuminen väärinkäytöksiin ja korruptioon,

• virastojen valvonnan riippumattomuutta varmistavat rakenteet ja toimintatavat, sekä

• kuntien hyvää hallintoa edistävien sisäisen valvonnan toimintatapojen määrittely.

Tietoisuutta rakenteellisen korruption ilmenemismuodoista lisättävä

Tietoisuuden lisääminen korruptiosta mahdollistaisi korruption eri ilmenemismuotojen ehkäisemisen, todennäköisemmän havaitsemisen ja johdonmukaisen puuttumisen. Viranomaisten ohjeistukset kohdistuvat usein ns. yksilökorruption ja siihen liittyvän lahjoman vastaanottamisen kieltämiseen. Sen sijaan rakenteellisen korruption eli vaikutusvallan väärinkäytön erilaiset menettelytavat ns. lainmukaisissa rakenteissa sekä päätöksentekoprosesseissa jäävät vielä usein huomiotta tai kynnys niihin puuttumiseen on korkealla. Hallintolain 6 §:n oikeusperiaatteet velvoittavat kuitenkin puuttumaan vallan keskittymisen ja korruptiivisten verkostojen mahdollistamaan vallan väärinkäyttöön, joka ilmenee usein suosintana ja erilaisina vastapalveluksina.

Korruptiontorjunnan rakenteiden ja valvonnan riippumattomuutta tulee parantaa

Valtion virastojen ja kuntien korruptiontorjunnan rakenteiden kehittämistarpeiksi voidaan tunnistaa valvonnan riippumattomuuden ja tehokkuuden varmistaminen erilaisin organisointi-, tehtävä- ja vastuumäärittelyin. Riippumattomuuden varmistamiseksi valtion virastojen ja kuntien sisäisillä tarkastuksilla tulee olla oikeus päättää itsenäisesti korruptioepäilyksiin perustuvien sisäisen tarkastuksen tehtävien kohdentamisesta ja käynnistämisestä ilman rajoitteita.  Myös valtion virastojen ja kuntien hallinto-, laki- ja riskienhallintatoiminnoilla tulisi olla aktiivinen ja riippumaton rooli korruptiontorjunnan kehittämisessä, hallinnon lainmukaisuuden valvonnassa sekä puuttumattomuuden kulttuurin torjunnassa. Vastuu korruptiontorjunnan rakenteiden riippumattomuudesta ja tuloksellisuudesta kuuluu kuitenkin ylimmälle tilivelvolliselle luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle, joiden tulee itse toimia esimerkillisesti ja osoittaa sitoutuminen johdonmukaiseen puuttumiseen. 

Kirjoittaja on julkisen hallinnon sisäisen tarkastuksen asiantuntija. Kirjoitus perustuu Valtiovarainministeriön toimeksiannosta laadittuun selvitykseen julkisten valvontaviranomaisten rooleista, riippumattomuuden turvaavista rakenteista, toimintatavoista ja työkaluista korruptionvastaisessa toiminnassa. Selvitys on laadittu osana kansallista korruptionvastaista strategiaa.