Työryhmä tiukentaisi kansanedustajia koskevia lahjusrikossäännöksiä
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa lahjusrikoslainsäädännön ankaroittamista. Kansanedustajia koskevia säännöksiä tiukennettaisiin ja vakavimpia lahjusrikoksia varten muodostettaisiin erityiset törkeitä tekomuotoja koskevat tunnusmerkistöt. Myös elinkeinoelämän vakavat lahjusrikokset tulisivat rangaistaviksi törkeinä tekoina ja niiden enimmäisrangaistukset nostettaisiin kahdesta neljään vuoteen vankeutta eli samalle tasolle julkisen sektorin lahjusrikosten kanssa. Kokonaan uusia olisivat vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevat rangaistussäännökset. Työryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Tuija Braxille.
Työryhmän ehdotukset ovat vastaus Euroopan neuvostonkorruptionvastaisen toimielimen GRECO:n suosituksiin. Niillä halutaan myös lisätä Suomen uskottavuutta korruptionvastaisessa yhteistyössä.
Uudistus yhdenmukaistaisi lahjusrikosten rakennetta ja niistä tuomittavia rangaistuksia.
Säännökset vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia
Kansanedustajan lahjusrikosten sääntelyä ankaroitettaisiin vastaamaan Euroopan neuvoston lahjusrikoksia koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen vaatimuksia.
Ehdotus laajentaisi rangaistavan käyttäytymisen alaa nykyisestä. Lahjuksen ottamisesta voitaisiin rangaista, vaikkei siihen enää liittyisikään lupausta toimia jonkin eduskunnassa käsiteltävänä olevan tai käsiteltäväksi tulevan asian päättämiseksi tietyllä tavalla. Ehdotus lähestyisi pitkälti virkamiehiä koskevia säännöksiä. Siinä otettaisiin kuitenkin huomioon edustajantoimen erityslaatuisuus, sillä rangaistavuuden edellytyksenä olisi, että teko on omiaan horjuttamaan luottamusta edustajantoimen hoitamisen riippumattomuuteen.
Uusia säännöksiä olisivat törkeä lahjuksen antaminen kansanedustajalle ja törkeä lahjuksen ottaminen kansanedustajana. Kansanedustajan lahjusrikosten ankaroittamisperusteet olisivat samat kuin virkamiesten lahjusrikoksissa. Lahjuksen antaminen kansanedustajalle ja lahjuksen ottaminen kansanedustajana voitaisiin katsoa törkeäksi, jos rikoksentekijä tavoittelee huomattavaa hyötyä tai tuntuvaa vahinkoa tai jos lahjan tai edun arvo on huomattava. Lahjuksen ottamista kansanedustajana on arvioitava ankarammin myös silloin, jos rikoksentekijä asettaa lahjan tai edun toimintansa ehdoksi. Lisäksi teon on kokonaisuutena arvioiden oltava törkeä.
Uudistus ei korottaisi vakavimmista kansanedustajan lahjusrikoksista säädettyjä enimmäisrangaistuksia, mutta ohjaisi nykyistä paremmin rangaistuksen määräämistä.
Yksityisen sektorin lahjusrikokset samaan asemaan julkisen sektorin kanssa
Työryhmä katsoo, ettei yksityisen sektorin kasvaneen merkityksen vuoksi enää ole perusteita pitää yksityisen sektorin lahjontaa vähemmän moitittavana kuin julkisen sektorin lahjontaa. Uudet säännökset, törkeä lahjuksen antaminen ja ottaminen elinkeinotoiminnassa, nostaisivat näiden rikosten enimmäisrangaistukset kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Törkeiden rikosten ankaroittamisperusteet vastaisivat julkisen sektorin lahjusrikosten ankaroittamisperusteita.
Lahjuksen antaminen elinkeinotoiminnassa tulisi rangaistavaksi myös silloin, kun se on tehty valtiossa, jonka lain mukaan se ei ole rikos. Säännöksiä sovellettaisiin myös riitoja ratkaiseviin välimiehiin.
Uudet säännökset vaikutusvallan väärinkäyttörikoksista
Työryhmä ehdottaa, että rikoslakiin lisätään uudet vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevat säännökset. Niillä suojattaisiin julkisen hallinnon päätöksentekomenettelyn läpinäkyvyyttä ja puolueettomuutta. Ne myös mahdollistaisivat puuttumisen viranomaistoiminnan taustalla olevaan korruptioon, joka horjuttaa luottamusta julkisen hallinnon puolueettomuuteen.
Vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemista olisi lahjan tai muun edun antaminen henkilölle, joka väittää pystyvänsä epäasiallisesti vaikuttamaan virkamiehen tai kansanedustajan päätöksentekoon. Vaikutusvallan kauppaamisesta olisi kysymys, jos henkilö tässä tarkoituksessa pyytää tai ottaa vastaan lahjan tai edun. Teot olisivat rangaistavia riippumatta siitä, käyttääkö henkilö lopulta vaikutusvaltaansa tai johtaako sen käyttäminen haluttuun tulokseen. Rangaistus olisi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin myös näihin rikoksiin.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, puh. 09 1606 7724
s-posti: [email protected]
