Sisäinen ilmoituskanava vaatii organisaatiossa luottamusta

Jenni Juslén 30.1.2019

Korruptionvastaisen strategian valmistelutyössä on keskusteltu käsitteistä, jotka liittyvät epäillystä korruptiosta tai epäillyistä väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Englannin kielessä ilmoittajaa on vakiintuneesti kuvattu termillä whistleblower, ’pilliinpuhaltaja’. Yhä enemmän näkee kuitenkin myös neutraalimpaa ilmausta reporting person, ’ilmoittaja’.

Suomen kielessä "pilliinpuhaltaminen" ei asiantuntijoiden näkemyksen mukaan selvennä asiaa. Strategialuonnostelun yhteydessä termeistä käytiin perusteelliset keskustelut, ja parhaimpina pidettiin neutraaleja ilmoittamista ja ilmoittajaa. Näitä toivoisi virkamiesten ja mediankin jatkossa käyttävän.

Poliisissa ilmoituskanavan nimeksi valikoitui eettinen kanava

Poliisissa on tammikuussa 2019 otettu valtakunnalliseen käyttöön niin sanottu eettinen kanava. Se on tekninen alusta sisäisen ilmoituksen tekemiseen. Kanavan avulla lainvastaisesta tai poliisin arvojen vastaisesta toiminnasta on helppo kertoa myös tilanteissa, joissa ilmoittaja ei halua esiintyä omalla nimellään.

Eettinen kanava on osa toimenpiteitä, joilla vahvistetaan lain ja arvojen noudattamista poliisin toiminnassa ja toisaalta yhteiskunnan luottamusta poliisiin. Poliisi pyrkii aktiivisesti toimimaan tavoilla, joita korkea luottamus poliisiin edellyttää, sekä olemaan suunnannäyttäjä muille sisäistä ilmoittamiskanavaa suunnitteleville tahoille.

Kanavan toteutusta on kaikin puolin valmisteltu huolella. Ennen valtakunnallista käyttöönottoa sitä pilotoitiin kahdessa yksikössä.

Ilmoittaja on oletusarvoisesti nimetön

Eettistä kanavaa voi käyttää jokainen poliisihallinnon palveluksessa oleva henkilö. Käyttö ei edellytä korkeaa teknistä osaamista: pääsy poliisin intranetiin riittää. Käytännössä kyse on intranetin etusivun linkistä avautuvasta lomakkeesta. Lomakkeella muistutetaan muiden ilmoitustapojen ensisijaisuudesta, annettavien tietojen käsittelystä ja kanavan pelisäännöistä. Siihen on linkitetty myös useimmin kysytyt kysymykset.

Ilmoitukselle voi kirjata otsikon, ja sille voi valita kohteeksi poliisiyksikön, jota ilmoitus koskee. Varsinainen ilmoitus kirjoitetaan vapaana tekstinä lomakkeelle. Kun ilmoitus lähetetään, ilmoittajan tietotekniset tunniste- ja lokitiedot pyyhkiytyvät pois. Poliisissa käyttöön otetussa mallissa ilmoittaja on siis oletusarvoisesti aina nimetön, ellei tämä itse päätä jättää tietojaan ilmoitukseen.

Ilmoitukset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Ne käsitellään Poliisihallituksen laillisuusvalvonnassa tai tarvittaessa siirretään esimerkiksi esimiesprosessissa käsiteltäväksi siihen poliisiyksikköön, jota ilmoitus koskee.

Kanava voi vahvistaa luottamusta entisestään

Sisäisen ilmoituskanavan käyttöönotto edellyttää organisaatiossa luottamusta monilta tahoilta. Henkilöstön on voitava luottaa siihen, että ilmoitukset tulevat asiallisesti käsitellyiksi eikä niissä annettuja tietoja käytetä väärin. Johdon ja ilmoitusten käsittelijöiden on voitava luottaa siihen, että ilmoituskanavaa ei käytetä palautteeseen ja asiattomuuksiin. Palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen on oltava muita tapoja.

Ilmoituskanava antaa mahdollisuuden entisestään vahvistaa organisaation sisäistä luottamusta. Se on siksi arvokas elementti työyhteisön työkalupakissa.

Millaista ilmoittajien suojelu voi olla?

Ilmoittajien suojeluun on suositeltu toimia useissa kansainvälisissä yleissopimuksissa. Nimettömän ilmoittamisen mahdollistaminen on vain yksi keino. Myös kaikenlaiseen epäasialliseen kohteluun ja syrjintään puuttumisen rakenteet luovat työpaikoilla mahdollisuuksia ilmoittajien suojeluun. Ilmoittajille voi myös olla tarjolla tukea ja oikeudellista neuvontaa, ehkä kulukorvauksiakin.

Keskustelua suojelutoimista Suomessa pääsemme jatkamaan, jos EU:n direktiiviehdotus etenee kansallisen täytäntöönpanon vaiheeseen.

 

Kirjoittaja on poliisitarkastaja Poliisihallituksessa.



Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.