Korruptiokysymykset nostettiin pöydälle – seminaarissa yhteisymmärrys korruptiontorjunnan tarpeellisuudesta

14.12.2018 12.36
Uutinen

Korruptionvastaisen päivän seminaari pidettiin tiistaina 11.12. Säätytalossa, Helsingissä. Puheenvuoroissa oltiin yhtä mieltä siitä, ettemme elä lintukodossa: korruptiota täytyy torjua niin kotimaassa kuin EU-tasolla.

Vaikka Suomi on kansainvälisten mittareiden mukaan vähiten korruptoituneita maita, on meilläkin syytä vahvistaa korruptionvastaista työtä, muistutti oikeusministeri Antti Häkkänen avauspuheenvuorossaan korruptionvastaisen päivän seminaarissa.

Yksi keino, jolla korruptiontorjuntaa edistetään, on korruptionvastainen strategia. Häkkänen kertoi esittävänsä hallitukselle korruptionvastaisen strategian hyväksymistä vielä ennen vuodenvaihdetta.

Tarvitaanko ilmoittajien suojelua ja lobbarirekisteriä?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti valotti puheessaan, miksi korruptio jää Suomessa piiloon ja millä keinoin oikeusjärjestelmämme voi siihen puuttua. Tällä hetkellä rikosvastuu ei aina toteudu eikä laillisuusvalvonta välttämättä toimi. Oikeuskansleri kertoi myös, millaisia muita haasteita Suomen korruptiontorjuntaan liittyy. Esimerkiksi väärinkäytöksistä ilmoittajien suojeluun olisi meillä kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä pienessä maassa kaikki tuntevat toisensa.

Valmisteilla oleva whistleblower-direktiivi nousikin esiin useissa puheenvuoroissa. EU:n yhteisille toimille on tarvetta, sillä jokaisen jäsenmaan korruptioriskit koskettavat samalla unionin muita jäsenmaita. Transparency Internationalin edustaja Laure Brillaud puhui EU:n korruptionvastaisista uudistuksista, jotka liittyvät ilmoittajien suojelun lisäksi myös lobbaukseen ja rahanpesun torjuntaan.

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Emilia Korkea-aho kertoi puheenvuorossaan, ettei lobbauksen sääntelylle ole yhtä kaikkiin ympäristöihin sopivaa mallia. Lobbarirekisteri täytyy aina sovittaa siihen ympäristöön, jossa päätöksentekoon vaikuttamista on tarkoitus säännellä.

Paneeleissa keskustelivat toimittajat ja poliitikot

Seminaaripäivän päättivät median edustajien ja kansanedustajien paneelikeskustelut.

Toimittajat Mikko Kortelainen, Outi Salovaara ja Kirsi Skön nostivat esiin konkreettisia esimerkkejä suomalaisesta korruptiosta ja havainnollistivat median roolia sen paljastamisessa. Samalla panelistit kuitenkin kiinnittivät huomiota tutkivan journalismin yhä väheneviin resursseihin ja toisaalta liialliseen itsesensuuriin.

Kansanedustajat Li Andersson (vas.), Antti Kurvinen (kesk.), Elina Lepomäki (kok.), Leena Meri (ps.), Ville Niinistö (vihr.) ja Ville Skinnari (sd.) keskustelivat paneelissaan muun muassa päättäjien monista rooleista ja niiden aiheuttamista riskeistä. Lobbarirekisteriä panelistit pitivät pääsääntöisesti tervetulleena. Todettiin kuitenkin, että rekisteristä puhuttaessa on aina tarpeen määritellä, tarkoitetaanko tapaamispäiväkirjaa vai – kuten Korkea-ahon esityksessä – tietokantaa, johon lobbarit toimittavat tiedot toiminnastaan.

Teemapäivä juontuu YK:n yleissopimuksesta

Korruptionvastaisen päivän seminaarin järjestäjinä toimivat oikeusministeriö ja Journalistiliitto. Tapahtumaa tukivat myös SAK ja valtiovarainministeriö.

Oikeusministeriö järjesti korruptionvastaisen päivän yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa nyt viidettä kertaa. Kansainvälinen korruptionvastainen päivä juontaa juurensa vuodelta 2003, jolloin YK:n korruptionvastainen yleissopimus hyväksyttiin. Suomi liittyi yleissopimukseen samana vuonna, ja sopimus ratifioitiin vuonna 2006.

Tämänkertaista tapahtumaa seurasi paikan päällä ja verkossa kaikkiaan noin 200 henkeä.

Tutustu seminaarin esityksiin

Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin puhe OKV:n sivuilla

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin diat (pdf)

Apulaisprofessori Emilia Korkea-ahon diat (pdf)

Twitteristä löydät seminaariin liittyvää keskustelua tunnisteella #korruptiopäivä.